Atria: Villisikakannan hallintaa ja elintarviketuonnin valvontaa tehostettava
Viron ASF-saneerauksista tänä vuonna selvinnyt Atria vetoaa myös kuluttajiin.Tilaajalle
Kai Gyllström toteaa, että erilaisten uhkien edessä ei voi kuin keskittyä oman tekemisen parantamiseen. Kuva: Lari LievonenElintarvikealan merkittävimpiä riskejä tällä hetkellä ovat eläintaudit. MT tiedusteli, kuinka ydinliiketoiminnassaan punaiseen lihaan keskittyvä ruokatalo Atria valmistautuu epidemioiden varalle, kun muun muassa lintuinfluenssaa on todettu laajasti villilinnuissa Suomessa ja afrikkalainen sikarutto (ASF) riehuu aivan naapurimaassamme Virossa.
”Meillähän oli tosiaan afrikkalaista sikaruttoa tänä vuonna kahdessa Atrian sikalassa Virossa”, konsernijohtaja Kai Gyllström muistuttaa.
Ensimmäinen tartunta todettiin kesäkuun lopulla ja toinen tartunta elokuussa. Tautiesiintymien suorat taloudelliset vaikutukset Atrialle jäivät noin puoleen miljoonaan euroon Viron valtion korvausjärjestelmän ansiosta.
”Yhteistyö Viron viranomaisten kanssa sujui mutkattomasti. Saneeraus sikaloissa ja alueiden eristäminen tehtiin viranomaisten johdolla ripeästi, tästä iso kiitos paikallisille toimijoille.”
Kuluttajilla on olennainen rooli ASF:n ehkäisyssä ja Atria esittääkin toiveen, että Virossa matkaavat välttäisivät vierailuja riskialueella. Myöskään lihatuotteita ei pidä tuoda tartunta-alueilta Suomeen.
”Toivomme erityisesti, että ASF:n ehkäisyyn, varautumiseen ja torjuntaan löytyisi resursseja. Konkreettisia toimia ovat esimerkiksi villisikakannan hallinta, sikatilojen tautisuojauksen parantaminen ja elintarviketuonnin valvonta.”
”Katse on suunnattava omaan tekemiseen ja sen parantamiseen. Ei mistään tule mitään, jos koko ajan vain tarkkailee, mitä uusia uhkia jostakin muualta nousee.”
MT uutisoi vastikään, että Euroopan suurin sianlihantuottaja, Espanja, joutuu jälleen kamppailemaan afrikkalaisen sikaruton kanssa (MT 1.12.). Espanja on vienyt sianlihaa 8,8 miljardilla eurolla vuodessa. Nelisenkymmentä maata sulki villisioista löydetyn tartunnan vuoksi rajansa espanjalaiselta sianlihalta, aluksi myös kulutusvolyymiltaan merkittävä Kiina.
Millaisia vaikutuksia sillä on sianlihatuotannolle ja hinnoille Suomessa, jos valtavat määrät espanjalaista sianlihaa jää pyörimään vailla osoitetta Euroopan markkinoille?
”Kiinan osalta itseasiassa jo Jenkkien asettamien tullien vastatullit laskivat vientiä Espanjasta Kiinaan. Kiinan meille suomalaisille asettamat vastatullit ovat onneksi olleet pienempiä”, Gyllström toteaa.
Suomalaisia tuottajia tilanteessa suojaavat ruokatalojen ja kauppojen pitkät sopimukset.
Gyllström huomauttaa tautipaineen lisäksi maailmantilanteen olevan sellainen, että markkinassa voi tapahtua nopeitakin muutoksia.
”Katse on suunnattava omaan tekemiseen ja sen parantamiseen. Ei mistään tule mitään, jos koko ajan vain tarkkailee, mitä uusia uhkia jostakin muualta nousee.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
