Lannoitteiden saatavuutta seurataan Huoltovarmuuskeskuksessa tarkkaan – leipäviljan varmuusvarastoja kasvatetaan

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) tärkein tehtävä on tuottaa tilannekuvaa huoltovarmuudesta ja skenaarioita eri tulevaisuuden vaihtoehdoista ministeriöille ja päätöksentekijöille. Tietoa jaetaan myös alan yrityksille. Määräysvaltaa HVK:lla ei ole.

”Huoltovarmuuskeskus ei hoida sormia napsauttamalla huoltovarmuutta, vaan elinkeinoelämä eli viljelijät ja muut ruokaketjun yritykset, sekä viranomaiset oman toimivaltansa puitteissa, ovat huoltovarmuuden tekijöitä”, vanhempi varautumisasiantuntija Juha Mantila Huoltovarmuuskeskuksesta toteaa.

Toinen HVK:n perustehtävä on varmuusvarastoista huolehtiminen. Niiden ylläpitäminen ja arviointi tarvitseeko niitä ottaa käyttöön.

Tänä keväänä kylvösiemenvarmuusvarastoista otettiin viljojen ja öljykasvien siemeniä käyttöön. Se ei johtunut pandemiasta tai sodasta. Syynä oli edellisen kasvukauden heikko sato.

Siemenvarastoja on avattu useamman kerran 2000-luvun aikanakin. ”Siinä ei ollut tänä vuonnakaan mitään dramatiikkaa”, Mantila toteaa.

Valkuais- ja lannoitetilanne on HVK:n tarkassa seurannassa. HVK:lla on lannoitteiden raaka-aineista ammoniakkia varastoissa. Raaka-ainevalikoimaa aiotaan laajentaa.

Rehujen valkuaista on jo tankattu lisää varmuusvarastoihin.

Viljatilanne on Suomessa nyt hyvän sadon jälkeen kunnossa. Talven aikana kuitenkin myös viljan varmuusvarastoja tullaan kasvattamaan. HVK:n 30-vuotisen historian aikana leipäviljan varmuusvarastoja ei ole tarvinnut kertaakaan avata.

1980-luvulla oli useita katovuosia, mutta niistäkin on selvitty kaupallisilla varastoilla.