Muun muassa Filippiineille, Kiinaan ja Japaniin sikaa vievässä Brasiliassa valtaosa eläimistä kastroidaan immunokastraation avulla. Kuva: Wenderson Araujo
Sika-alan suuri suunnanmuutos: Tanska vaihtaa immunokastraatioon, Suomi haluaa säilyttää vanhan mallin
Immunokastraatioon lähtenyt Tanskan sika-ala haluaa luopua kirurgisesta kastraatiosta vuoden 2030 alusta alkaen. Suomessa maa- ja metsätalousministeriö esittää vuodelle 2035 asetettua kastraatiokieltoa peruttavaksi.
Suomessa vuodelle 2035 eläinten hyvinvointilaissa asetettu ja mahdollisesti peruttava kielto sallisi kirurgisen kastraation vain, kun eläin on nukutettu ja kastraation suorittaa eläinlääkäri. Arkistokuva suomalaiselta sikatilalta. Kuva: Jaana Kankaanpää”Me sianlihantuottajat olemme valmiita lopettamaan porsaiden kirurgisen kastraation tammikuun 1. päivä 2030.”
”Huolimatta paikallispuudutuksesta ja kivunlievityksestä, kirurginen kastraatio on porsaalle merkittävä toimenpide. Täten haluaisimme lopettaa sen, mutta vastuullisessa tahdissa, jossa markkina pysyy mukana.”
Kun katsoo, ketkä tekstin ovat allekirjoittaneet ja missä maassa, linjausta voi jo nimittää historialliseksi.
Jylland-Postenissa maaliskuussa 2026 julkaistun kannanoton ovat allekirjoittaneet Tanskan sianlihantuottajajärjestön puheenjohtaja Jeppe Bloch, Tanskan sikateurastamoja edustavan järjestön presidentti Ulrik Bremholm ja Tanskan maatalous- ja ruokavaltuuston sikalautakunnan puheenjohtaja Peter Gæmelke.
Tanska on yksi Euroopan suurimpia sianlihantuottajamaita.
Samaan aikaan Suomessa porsaiden kirurgisen kastraation vuonna 2035 kieltävää pykälää eläinten hyvinvointilaissa esitetään kumottavaksi. Esitys on parhaillaan lausuntokierroksella.
Tavoitteena on turvata kotimaisen sianlihan tuotannon kannattavuus, linjaa maa- ja metsätalousministeriö.
Yksikään maa ei ole toistaiseksi kieltänyt kirurgista kastraatiota, ministeriö huomauttaa.
Mikä sitten on saanut tanskalaiset sika-alan edustajat esittämään kieltoa itse?
Immunokastraatio
Osalla sioista lihaan muodostuu ilman kastrointia epämiellyttäväksi koettu ”karjunhaju”.
Hajun aiheuttaa kaksi hormonia: aldosteroni ja skatoli. Skatoli on myös merkittävä ulosteiden hajun aiheuttaja.
Hajun muodostumista voi ehkäistä paitsi karjujen kirurgisella kastraatiolla, myös immunokastraatiolla.
Immunokastraatio stimuloi sikaa muodostamaan vasta-aineita omalle hormonituotannolleen.
EU:ssa hallitseva valmiste Improvac (rekisteröity 2008), jota valmistaa amerikkalainen Zoetis Inc. Brasiliassa kauppanimi Vivax, Yhdysvalloissa ja Kanadassa Improvest.
Käytössä kahden rokotteen malli: ensimmäinen rokote kuukauden iässä, toinen vähintään neljän viikon kuluttua.
Vielä viisi vuotta sitten ajatus kirurgisesta kastraatiosta luopumisesta olisi kuulostanut Tanskassa radikaalilta muutokselta.
Tilanne on muuttunut vain muutamassa vuodessa. Ensimmäinen sikatila otti immunokastraation käyttöön vuonna 2023. Sittemmin käytäntö on yleistynyt.
”Tällä hetkellä teurastamistamme sioista 45 prosenttia on koskemattomia eli niitä ei ole kastroitu kirurgisesti. Näistä eläimistä 60 prosenttia on immunokastroitu”, kertoo Tanskan maatalous- ja ruokavaltuuston sikatutkimusosaston johtava asiantuntija Hanne Maribo.
Tuottajien myötämielisyyttä on lisännyt menetelmän vaikutus sikojen päiväkasvuun ja rehuhyötysuhteeseen, vaikka itse toimenpide onkin kirurgista kastraatiota hintavampi.
Iso muutos nähtiin 2024, kun Danish Crown asettui julkisesti kannustamaan tuottajia menetelmän käyttöön. Se ilmoitti aikovansa nostaa immunokastroitujen sikojen osuuden 450 000:sta yksilöstä 1,7 miljoonaan.
Danish Crown on yksi maailman suurimmista sianlihanviejistä.
Taustalla vaikuttaa myös poliittinen paine.
Tanskan hiljattain pidettyjä parlamenttivaaleja nimitettiin jo kirjaimellisesti sikavaaleiksi, sillä aihe nousi pinnalle jopa ulkopoliittisten kysymysten ohi.
”Its all about pigs, stupid” (kyse on sioista, hölmö), otsikoi The New York Times Tanskan vaaleja kuvaillessaan.
Vaalit voittanut sosiaalidemokraattinen puolue on vaatinut saparojen katkaisukieltoa ja lisätilaa sioille.
Immunokastraation käyttöönotolla ala haluaa saada näyttöjä vastuullisuudestaan. Muutos on osa useamman aloitteen listaa.
Haasteita Tanskassa on sekä häntien katkomiseen että korkeaan porsaskuolleisuuteen liittyen.
Yhdysvaltalaisella Zoetisilla ei ole enää aikoihin ollut immunokastraatioon liittyvää patenttia.
Latinalaisessa Amerikassa kilpailijoita on, mutta Euroopassa Improvac hallitsee toistaiseksi markkinoita.
Erityisesti immunokastraatio on ottanut tulta alleen Amerikan mantereen eteläpäädyssä. Brasiliassa noin 85 prosenttia sioista kastroidaan menetelmän avulla.
Vuonna 2025 sianlihan kokonaisvienti Brasiliasta oli ennätykselliset 1,64 miljoonaa tonnia, kertoo brittiläinen AHDB.
Australiassa ja Kolumbiassa immunokastraatio on yleisin käytössä oleva menetelmä.
Kanadassa immunokastroitujen sikojen osuus on noin 28 prosentin luokkaa.
Suuressa osassa maailmaa porsaita kastroidaan kuitenkin kirurgisesti. Monissa maissa pakollista on paikallispuudutus, joka Suomessakin on tulossa pakolliseksi.
Euroopan elintarvikeviranomainen EFSA suosittelee kirurgisen kastroinnin vaihtoehdoksi immunokastraatiota. Kuva: Wenderson AraujoVain Saksa vaatii porsaiden nukutuksen kastrointia varten.
EU:ssa on puhuttu myös unionin laajuisesta kastrointikiellosta. Elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on todennut vuonna 2022 julkaistussa raportissa, ettei porsaita tulisi kastroida ilman anestesiaa ja puudutusta.
Osassa maita porsaita ei kastroida juuri lainkaan. Näin on esimerkiksi Espanjan kohdalla.
Espanjassa siat teurastetaan pääosin nuorempina. Englannissa käytössä on lisäksi hajutestejä: haisevien karjujen lihaa voidaan käyttää esimerkiksi lemmikkiruokaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
