• ”Tilan hehtaarit tuntuvat kiinnostavan enemmän kuin tuottavuus” – Veli-Matti Variksen vasikkakasvattamo on ollut myynnissä yli vuoden

    ”Yritys on tuloskunnossa. Pankki teki tulkinnan, että kuulumme 8,5 prosentin ylimpään luokkaan — kaikista yrityksistä.”
    Tilakauppa on nyt monin paikoin aiempaa verkkaisempaa. Outokummussa sijaitseva vasikkakasvattamo on ollut myynnissä yli vuoden. Veli-Matti Variksen toiveena on, että paikkaa löytyisi jatkamaan nuori pariskunta.
    Tilakauppa on nyt monin paikoin aiempaa verkkaisempaa. Outokummussa sijaitseva vasikkakasvattamo on ollut myynnissä yli vuoden. Veli-Matti Variksen toiveena on, että paikkaa löytyisi jatkamaan nuori pariskunta. Kuva: Pentti Vänskä
    Maatalous|Maatalousyrittäjät
    16.9.202305:00
    Tuulikki Viilo

    Veli-Matti Variksella on haave: Päästä tänä vuonna eläkkeelle.

    40 vuoden tie maatilayrittäjänä on ollut kaikkea muuta kuin suora, mutta lopputuloksena on syntynyt hyvin kannattava tila.

    Myynti kuitenkin takkuaa: Variksen omistama 600-paikkainen vasikkakasvattamo, Kosulan kasvattamo Outokummussa on ollut myynnissä yli vuoden.

    Talousluvuista se tuskin johtuu: Liikevaihto (1.3.2022—28.2.2023) oli noin 733 000 euroa, josta liikevoitto oli noin 97 500 euroa. Työntekijöitä on nykyisellään kolme, joten työvoimakulujen osuus on merkittävä.

    Paras ostajaehdokas olisi nuori pariskunta, Varis pohtii.

    ”Se toisi jatkuvuutta. Jos nuori pariskunta löytyy, he pystyisivät pyörittämään tilaa kahdestaankin tai palkkaamaan yhden työntekijän”, hän toteaa.

    ”Kyseessä on tuloslaskelmien perusteella superkohde, mutta haastava myytävä”, kuvailee kiinteistönvälittäjä Hannu Laitinen.

    ”Ilman muuta keskeisenä syynä ovat rahoitusongelmat. Toisessa maailmantilanteessa tilanne voisi olla toinen.”

    Nuoria ostajaehdokkaita on ollut, mutta rahoituskuvioita ei ole saatu kohdilleen, Varis sanoo. Kerran kauppa kaatui henkilökohtaisiin syihin.

    ”Paikallinen osuuspankki olisi aika myötämielisesti ollut mukana.”

    Enemmän kuin kasvattamoon ostajaehdokkaiden kiinnostus on suuntautunut peltoihin.

    Maataloudessa hehtaarit tuntuvat kiinnostavan enemmän kuin tuottavuus, Varis pohtii.

    ”Yritys on tuloskunnossa. Pankki teki tulkinnan, että kuulumme 8,5 prosentin ylimpään luokkaan — kaikista yrityksistä.”

    Tämän hetkinen hintapyynti on 600 000 euroa.

    600-paikkaisella kasvattamolla työntekijöitä on nykyisellään kolme. Kuvassa vasikoiden kanssa Tiia Karhu.
    600-paikkaisella kasvattamolla työntekijöitä on nykyisellään kolme. Kuvassa vasikoiden kanssa Tiia Karhu. Kuva: Pentti Vänskä

    Kun Varis aloitti, kotitilalta löytyi alle 10 lehmää ja hehtaarejakin vain kuusi. Nykyisin määrät ovat moninkertaisia.

    Varis hankki yhteistyökumppanin kanssa vuonna 2000 vanhan sikalan, joka remontoitiin uuteen uskoon vasikkakasvattamoksi.

    Kasvattamo muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 2008.

    Kolme vuotta sitten vasikkakasvattamoon tehtiin liki sadan tuhannen euron remontti tulorahoituksella.

    Nykyisin Varis omistaa yhtiöstä 94 prosenttia, kumpikin poika kolme.

    Matkalle on kuitenkin osunut vastoinkäymisiä: Juuri kun kasvattamon piirrustukset saatiin valmiiksi, tulipalo tuhosi remontoitavan rakennuksen.

    Vuosiin on mahtunut myös yhtiökumppanin menehtyminen, ympäristölupaan liittyneet oikeustaistelut sekä avioero ja puolison menetys auto-onnettomuudessa.

    Työkykyä taas on haitannut töissä sattunut onnettomuus, jonka seurauksena Varis menetti toisesta jalasta varpaat sekä jalkaterän.

    ”Monta kertaa on ollut aihetta lopettaa.”

    Varis käy vasikkakasvattamolla päivittäin. Sitä hän pitää myös yrityksen toimivuuden kivijalkana. ”Työnjohto on aina paikalla.”

    Vuodessa kasvattamon läpi kulkee noin 1000 eläintä. Ennen hyvinvointitukia määrä oli vieläkin suurempi.

    Osakeyhtiöön ei kuulu peltoa, mutta uudelle yrittäjälle sitä voitaisiin myydä tarvittava määrä, Varis toteaa.

    ”Haluaisin olla ihan vapaalla”

    Varis ei asu vasikkakasvattamolla, vaan muutaman kilometrin päässä omalla kotitilallaan, jossa hänellä on myös loppukasvattamo.

    Loppukasvattamolla eläimiä on tilanteesta riippuen 150—200. Loppukasvattamon rakennukset ovat Variksen mukaan toimivia, mutta iäkkäitä.

    Tavoitteena on kuitenkin luopua myöhemmin myös loppukasvattamosta.

    ”Myös pellot voidaan myydä. Haluaisin olla ihan vapaalla.”

    Lisää aiheesta
    • Heikko suhdannekehitys ja nousevat kustannukset koettelevat tuntuvasti kiinteistö- ja rakennusalaa. LEHTIKUVA / Jussi Nukari.

      Talous | Hätää kärsivät asunto- ja kiinteistömarkkinat aiheuttavat riskejä myös finanssisektorille, varoittaa Finanssivalvonta

    • Syksyllä vielä keskeneräinen puukerrostalo Espoossa on rakennettu tehtaalla viimeistellyistä tilaelementeistä.

      Rakentaminen ja remontointi | Rakennusten korjausvelka kasvaa – vuodessa lisää talokannan velkaa kolme miljardia euroa

    • Purkukohteesta kerättyjä sandwich-seiniä ja muita rakenteita siistissä nipussa odottamassa uutta käyttöä. Varastointia rajoittaa säilytystilojen lisäksi aika, jonka venyminen nakertaa sekä tarvikkeiden kuntoa että niiden kierrättämisen  kannattavuutta.

      Rakentaminen | Purkukohteiden rakennusosia kierrättämällä säästää selvää rahaa – rakenteiden uudelleenkäyttö on mahdollista tietyin edellytyksin

  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Puolustusvoimat ilmoittaa virallisesti ottavansa kriisitilanteessa käyttöön ensin maksimissaan 5-vuotiasta kalustoa. Jos tarkastellaan varaosien, renkaiden ym saatavuutta, huollettavuutta ja toimintavarmuutta kenttäolosuhteissa, niin ehkä kannattaisi turvautua hieman vanhempaan kalustoon.

    Koneviesti | Puolustusvoimilla on lain mukaan poikkeusoloissa oikeus ottaa ajoneuvoja ja työkoneita omaan käyttöönsä

  • Kotieläintilalla pitää olla mahdollisuus ylläpitää tuotantoeläinten hyvinvointia, ja tilalla on oltava varajärjestelmä poikkeustilanteiden varalle. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Karjatilat tarvitsevat puhdasta vettä ympäri vuorokauden myös poikkeusoloissa ‒ varajärjestelmät ovat välttämättömiä

  • Rakennettu infra, kuten sähköverkko on altis ulkopuoliselle tihutyölle. Sähköverkko saattaa vaurioitua myös vahingossa. Kuvan haruksellisen teräsportaali on keskellä nurmipeltoa ja sen läpi ajetaan useilla koneilla kasvukauden aikana. Leveys on hieman tarkka karhottimelle.

    Koneviesti | Poikkeusoloihin varautuminen pitäisi olla jatkuvaa ja systemaattista – kriittisintä on puhtaan veden saaminen

    Tilaajalle