Arvonlisäveron vähentämisen pitää aina perustua arvonlisäverolain vaatimukset täyttäviin tositteisiin. Arvonlisäverolain mukaan verovelvollisella on oltava ostamastaan tavarasta tai palvelusta myyjän antama lasku tai muu laskuna toimiva tosite, josta käyvät ilmi kaikki lain vaatimat tiedot.
Lain mukaan laskussa pitää näkyä muun muassa päivämäärä, laskun yksilöivä tunniste, myyjän nimi, osoite ja arvonlisäverotunniste sekä ostajan nimi ja osoite. Lisäksi laskussa pitää yksilöidä lukuisia myytyä tuotetta tai tavaraa koskevia tietoja.
Lisäksi laskusta pitää aina käydä ilmi myytyjen tuotteiden arvonlisäverottomat yksikköhinnat sekä arvonlisäveron peruste verokannoittain.
Lähtökohtaisesti vähennystä ei siten saa tehdä esimerkiksi pelkän tiliotteella näkyvän summan perusteella, korostaa Jonas Storm Verohallinnosta. Myöskään verkkokaupan tilausvahvistus ei välttämättä täytä arvonlisäverolain tositteelle asettamia vaatimuksia.
Tositteen vaatimat tiedot voi tarkistaa Verohallinnon ohjeesta Laskutusvaatimukset arvonlisäverotuksessa.
Mitä jos on jo ehtinyt ilmoittaa arvonlisäveroilmoituksessaan vaikkapa juuri tiliotteella näkyvästä loppusummasta laskemansa arvonlisäveron?
Stormin mukaan Verohallinto ei metsästä tällaisia yksittäistapauksia eikä verovelvollisen tarvitse pelätä tällaisissa tapauksissa vakavia seuraamuksia.
”Yleensä näissä on kysymys lähtökohtaisesti hyvin pienistä summista eikä laajamittaisesta, tahallisesta toiminnasta”, Storm korostaa.
Jos verovelvolliselle tehdään verotarkastus ja siinä havaitaan tositteita, joita ei voida hyväksyä arvonlisäverovähennyksen perusteeksi, vähennetty vero määrätään maksettavaksi. Sen lisäksi joutuu maksamaan veronkorotuksen.