• Luke: Herneestä tulee ennätyssato, viljasato keskinkertainen, juurikasta eniten kymmeneen vuoteen

    Ruissato jää pieneksi. Sokerijuurikkaasta on tulossa suurin sato kymmeneen vuoteen.
    Ruoka- ja rehuherneen kylvöala kasvoi harppauksin vuodesta 2019 vuoteen 2023. Tänä vuonna herneen satoarvio ylittää sata miljoonaa kiloa, mikä on koko tilastohistorian suurin hernesato
    Ruoka- ja rehuherneen kylvöala kasvoi harppauksin vuodesta 2019 vuoteen 2023. Tänä vuonna herneen satoarvio ylittää sata miljoonaa kiloa, mikä on koko tilastohistorian suurin hernesato Kuva: Johannes Tervo
    Maatalous|Kasvintuotanto
    20.9.202409:29
    Tuure Kiviranta

    Luonnonvarakeskuksen (Luke) syksyn toisen satoarvion mukaan Suomen peltokasvien satomäärä on useimmilla kasveilla keskimääräinen. Poikkeuksia on molempiin suuntiin.

    Ruissato jää pieneksi, kun taas hernesato on tilastohistorian suurin. Arvioitu sokerijuurikassato on ollut yhtä suuri viimeksi kymmenen vuotta sitten.

    Viljaa kasvaa lähes puolella Suomen viljelyalasta. Kokonaisviljasatoarvio on tänä vuonna 3,2 miljardia kiloa.

    Vaikka ohran viljelyala on hieman kauraa suurempi, arvioidaan kaurasadon olevan hieman runsaampi kuin ohrasadon. Kauraa tulisi 1,2 miljardia kiloa ja ohraa 1,1 miljardia kiloa.

    Kolmanneksi viljellyimmän viljan eli vehnän satoarvio on keskimääräinen, noin 780 miljoonaa kiloa.

    Kotimaisesta rukiista saattaa olla jatkossa pulaa, sillä sadon arvioidaan olevan vain reilu puolet vuosittaisesta kulutuksestamme, Luken tiedotteessa sanotaan. Rukiin arvioitu sato jää noin 53 miljoonaan kiloon.

    Ruissato vaihtelee vuosittain paljon, muun muassa syksyn kylvöoloista johtuen. Toisaalta Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) viljataseen mukaan ruista on runsaasti varastoissa, mikä vähentänee uhkaa pulasta.

    Lähes 550 miljoonan kilon perunasatoarvio vastaa kutakuinkin vuosittaista kulutustamme.

    Ruoka- ja rehuherneen kylvöala kasvoi harppauksin vuodesta 2019 vuoteen 2023. Herneala ohitti tuolloin ensin sokerijuurikkaan ja rukiin, sitten perunan ja viime vuonna rypsin ja rapsin kylvöalan.

    Tänä vuonna herneen satoarvio ylittää sata miljoonaa kiloa, mikä on koko tilastohistorian suurin hernesato, Luken tiedotteessa sanotaan.

    Perunan kulutus on Suomessa hiipunut vuosikymmen toisensa perään. Sen myötä myös perunan viljelyala on laskenut ja on nyt kuudenneksen vuoden 1948 huippualasta.

    Lähes 550 miljoonan kilon perunasatoarvio vastaa kutakuinkin vuosittaista kulutustamme.

    Sokerijuurikkaan satoarvio ylittää 600 miljoonaa kiloa. Se on toteutuessaan suurin kymmeneen vuoteen. Perunan ja sokerijuurikkaan sadonkorjuu tapahtuu myöhään syksyllä ja on vielä kesken.

    Säilörehun kokonaissatoarvio on 9 miljardia kiloa.

    Nurmi on tärkeä rehu etenkin nautakarjalle. Säilörehua korjataan kaksin–kolminkertaisesti kokonaisviljasatoon verrattuna.

    Säilörehun kokonaissatoarvio on 9 miljardia kiloa, mutta sen satomäärän arviointi on hankalampaa kuin muiden peltokasvien.

    Luken satoarviot perustuvat paikallisten Pro Agria-keskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamiin arvioihin, jotka kuvaavat tilannetta syyskuun 16. päivänä. Viljelykasvien pinta-alat perustuvat Ruokaviraston tietoihin.

    Satotilasto laajenee ja tarkentuu marraskuun 28. päivänä, jolloin Luke julkaisee alueittaisia satotietoja maatiloilta saatavien satotietojen perusteella.

    Lisää aiheesta
    • Luken satoarvion mukaan kaura on ohittamassa ohran satomäärässä. Ohran sato on ollut viljoista suurin vuodesta 1977 lähtien.

      Kasvintuotanto | Syksyn viljasato keskimääräinen 3,3 miljardia kiloa, Luke ennustaa – kaurakilot ohittavat tavallista pienemmäksi jäävän ohrasadon

    • Ruissato on jäämässä pieneksi, mutta varastot ovat määrällisesti runsaat. Viime vuoden ruissadossa oli laatuongelmia.

      Maatalous | Sadon laatu ja viennin suuruus ratkaisevat kotimaan viljan hintojen suuntaa

      Tilaajalle
    • Kuvassa puintia Taipalsaarella elokuun lopussa. Etelä-Karjalassa puinnit ovat loppusuoralla ja kevätviljasato on keskimääräinen.

      Kasvintuotanto | Puinnit ovat loppusuoralla – syyskylvöjä tehty pääosin hyvissä olosuhteissa

  • Mainos: Eastman / AIV
    Erno Rastila ja Päivi Pakarainen kertovat, että märälle rehulle osattiin annostella riittävästi säilöntäainetta vasta, kun oli punnittu myös märkiä kuormia.

    Säilörehun säilöntälaatu vaikuttaa lypsykarjan terveyteen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Erikoiskasvien viljelyksessä tarvitaan omat koneet. Tässä artikkelissa rakennetaan puomisto erityisesti mansikan kasvinsuojelutyöhön.

    Koneviesti | Kovia kokenut, mansikalle räätälöity kasvinsuojeluruisku löytyi huutokaupasta – puomisto rakennettiin kokonaan uusiksi

    Tilaajalle
  • Nesteen ja Bayern-konsernin yhteistyöhön sisältyy muun muassa kumppaneiden tunnistaminen, arvoketjun kehittäminen sekä syysrapsin tuotannon laajentaminen uusiutuvien tuotteiden raaka-aineeksi.

    Koneviesti | Neste ja Bayer yhteistyöhön uudistavilla viljelymenetelmillä tuotettujen kasviöljyjen kehittämiseksi

  • Lakoontunut vilja on riskitekijä ajatellen haitallisten Fusarium-sienten runsastumista.

    Koneviesti | Viljojen Fusarium ja mykotoksiinipitoisuudet taas tapetilla – keinoja ongelman selättämiseksi on löytynyt

    Tilaajalle