Sadon laatu ja viennin suuruus ratkaisevat kotimaan viljan hintojen suuntaa
Ensimmäisen satoennusteen mukaan viljaa riittää hyvin kotimaassa, mutta vielä ei tiedetä kuinka sadon laadulle käy. Suuri kaurasato vaatii onnistumisia viennissä.Tilaajalle
Ruissato on jäämässä pieneksi, mutta varastot ovat määrällisesti runsaat. Viime vuoden ruissadossa oli laatuongelmia. Kuva: Sanne KatainenViljasato on tänä vuonna keskimääräinen, yhteensä noin 3,3 miljardia kiloa, ennustaa Luonnonvarakeskus (Luke) perjantaina julkaistussa syksyn ensimmäisessä satoarviossaan.
Vaikka kokonaisviljasatoarvio on kymmenen vuoden keskimääräistä tasoa, yksittäisten viljalajien sadoissa on tänä vuonna suurta vaihtelua.
Kaurasato on 1,26 miljardia kiloa eli neljänneksen 10 vuoden keskiarvoa suurempi.
Kotimaassa kauraa kuluu vuodessa Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) viljataseen mukaan noin 750 miljoonaa kiloa. Täytyy siis toivoa, että vienti vetää tulevana talvena yhtä hyvin kuin viime talvena.
Vyrin mukaan kaudella 2023/2024 kauran vienti oli 400 miljoonaa kiloa. Sitä edeltävällä kaudella vienti jäi 221 miljoonaan kiloon.
Ohrasadoksi Luke ennustaa 1,12 miljardia kiloa. Se olisi viidenneksen keskimääräistä pienempi.
Varastoiden kanssa ohraa riittää vuodeksi eteen päin. Vyrin mukaan ohran kotimaan kulutus on ollut viime vuosina noin 1,2 miljardia kiloa. Varastoja oli heinäkuussa jäljellä 307 miljoonaa kiloa.
Luken satoarvion yksi uutinen on, että kaura on ohittamassa ohran satomäärässä. Ohran sato on ollut viljoista suurin vuodesta 1977 lähtien. Tänä vuonna tapahtunee käänne ja kaura syrjäyttää ohran valtaviljana.
Ohrasato kääntyi laskuun jo kymmenen vuotta sitten, koska rehuviljantarve väheni. Kauran viljely sen sijaan ei ole hiipunut, mikä näkyy nyt sen kasvavana osuutena viljasadosta, Luken tiedotteessa sanotaan.
Rukiin riittävyydessä kysymys tulee olemaan laadusta.
Ruissato on jäämässä noin 40 prosenttia keskimääräisestä ja olisi noin 50 miljoonaa kiloa, Luke ennustaa.
Rukiin riittävyydessä kysymys tulee olemaan laadusta. Vyrin mukaan ruista oli heinäkuussa varastoissa 74 miljoonaa kiloa, joka lähes täyttäisi vuotuisen noin 80 miljoonan kilon kulutuksen.
Viime syksyn sadossa oli kuitenkin laatuongelmia, joten varastoissa ainakaan kaikki ruis ei ole priimaa.
Vehnästä odotetaan normaalia noin 800 miljoonan kilon satoa. Kotimaassa vehnää kuluu vuodessa alle 700 miljoonaa kiloa. Varastossa oli heinäkuussa Vyrin mukaan 317 miljoonaa kiloa.
Vehnälläkin laatu voi nousta kysymykseksi. Kuinka syksyn sää kohtelee sadonkorjuuta ja millainen osuus sadosta täyttää leipävehnän kriteerit?
Edellisen kerran yli 600 miljoonan kilon sokerijuurikassato on ollut vuonna 2014.
Hernesato on onnistuessaan tilastohistorian suurin, 117 miljoonaa kiloa. Herneen viljelyala on viime vuosina noussut ennätyssuureksi, se on yhtä suuri kuin rypsin ja rapsin yhteisala.
Edellinen herne-ennätys on vuodelta 2022. Silloin sato oli 91 miljoonaa kiloa.
Rypsille ja rapsille Luke ennustaa yhteensä 59 miljoonan kilon satoa. Öljykasvien sato nousee siten viime vuosista, mutta kattaa edelleen vain murto-osan kotimaan käytöstä.
Perunasta odotetaan viime vuotta suurempaa satoa. Luke ennustaa sadoksi 563 miljoonaa kiloa. Viime vuonna sato jäi alle 500 miljoonan kilon. Yli 600 miljoonan kilon perunasato on mennyt viimeksi vuonna 2020.
Sokerijuurikkaan viljely on tänä vuonna lisääntynyt noin kymmenen vuotta sitten tapahtuneen notkahduksen jälkeen. Luke ennustaa juurikassadon olevan 602 miljoonaa kiloa. Edellisen kerran yli 600 miljoonan kilon sato on ollut vuonna 2014.
Härkäpavun satoennuste on 11 miljoonaa kiloa. Se on hieman viime vuotta suurempi, mutta kaukana vuoden 2016 sadosta, joka oli 40 miljoonaa kiloa. Herne on vienyt viime vuosina härkäpavulta tilaa.
Luke julkaisee seuraavan satoarvionsa 20. syyskuuta.
- Osaston luetuimmat
