EU:n kasvinsuojeluasetus voi vielä elää parlamentin hylkäyksestä huolimatta – jäsenmaat jatkanevat käsittelyä
Suomen kannalta tilanteessa voi nähdä nyt sekä hyvää että huonoa.
Asetuksen aikatauluissa on huolta herättänyt se, ehditäänkö tilalle saada korvaavia kasvinsuojelukeinoja, jos nykyisten aineiden käyttöä leikataan tuntuvasti. Kuva: Kimmo HaimiEU-parlamentti kaatoi keskiviikkona äänestyksessään kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön asetusehdotuksen, joka olisi muun muassa vaatinut kasvinsuojeluaineiden käytön puolittamista vuoteen 2030 mennessä.
Asetus olisi vienyt käytäntöön komission Pellolta pöytään -strategiaa ja Green Deal -ohjelmaa. Siten asetuksen hylkääminen parlamentissa on kova isku näille komission ympäristötavoitteille.
Asetusta vastusti 299 edustajaa. Puolesta äänesti 207 ja tyhjää 121.
Asetuksen käsittely on ollut riitaisaa, mutta paketin kaatuminen parlamentissa oli silti yllätys.
Mitä tapahtuu seuraavaksi, on nyt epävarmaa. Asetusehdotus voi vielä elää ja tulla joskus voimaan. Toisaalta parlamentin päätös saattoi olla naula sen arkkuun.
EU:n jäsenmaiden maatalousministerit jatkanevat joulukuun kokouksessaan asetuksen käsittelyä, johtava asiantuntija Tove Jern maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo.
Puheenjohtajamaa Espanjalla on tavoitteena saada tuolloin asetuksesta aikaan jäsenmaiden yhteinen kanta. Jäsenmaiden välillä on kuitenkin edelleen suuria mielipide-eroja.
Komissio ei omaa esitystään lähde muokkaamaan, eikä ainakaan vielä ole sitä vetänyt poiskaan, Jern kertoo.
Ilman parlamenttia lopullisia päätöksiä asiassa ei voida kuitenkaan tehdä. Parlamentilla on mahdollisuus palata asian käsittelyyn, mutta jää nähtäväksi miten käy.
Komissio ei omaa esitystään lähde muokkaamaan, eikä ainakaan vielä ole sitä vetänyt poiskaan.
Tiistaina parlamentissa käydyssä keskustelussa näkyi meppien ääripäät, kirjoitti saksalainen maatalouslehti Agrarheute.
Vihreät vaativat kasvinsuojeluaineiden käytön radikaalia vähentämistä, konservatiivit taas näkivät siinä uhan ruokaturvalle.
Muutostarpeita mepit näkivät asetuksessa muun muassa herkkien alueiden määritelmässä sekä vähennysten tavoitevuodessa ja vertailujaksossa.
Asetuksen aikatauluissa huolta herätti se, ehditäänkö tilalle saada korvaavia kasvinsuojelukeinoja, jos nykyisten aineiden käyttöä leikataan tuntuvasti.
Useat mepit totesivat Agrarheuten mukaan, että heidän kotimaassa aineita käytetään vähemmän kuin muissa, jolloin heiltä ei voi vaatia samoja prosentuaalisia leikkauksia kuin paljon kasvinsuojeluaineita käyttäviltä mailta.
Keskiviikon äänestyksessä lopulta koko paketti hylättiin. Muutosehdotuksia olisi tullut niin paljon, että asetusta puolustaneet katsoivat sen vesittyvän ja heitäkin siirtyi äänestämään koko asetusta vastaan.
Eurooppalaisia viljelijöitä edustava Copa Cogeca on tyytyväinen asetuksen hylkäämisestä. Järjestön tiedotteen mukaan ratkaisuja voidaan löytää vain käymällä keskustelua viljelijöiden kanssa, ei asettamalla tavoitteita ylhäältä viljelijöille.
Suomen kannalta kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön asetusehdotuksessa isoja kysymyksiä ovat olleet metsätaloudessa juurikäävän torjunnassa käytettävä urea sekä Suomen jo ennestään muihin maihin verrattuna vähäinen kasvinsuojeluaineiden käyttömäärä.
75 prosenttia kaikista Suomessa käytetyistä torjunta-aineista on ureavalmisteita. Metsissä käytettävien aineiden sisällyttäminen maatalouden torjunta-ainemääriin on nähty Suomessa vääräksi.
Suomen kannalta tilanteessa voi nähdä nyt sekä hyvää että huonoa, Jern toteaa.
Asetusesityksen kasvinsuojeluaineiden vähennystavoitteet ja niiden laskentatavat ovat olleet Suomen kannalta ongelmallisia. Toisaalta asetuksessa olisi useita myönteisiä kohtia muun muassa koulutuksesta ja droonien käytöstä kasvinsuojelussa.
- Osaston luetuimmat
