
Heinäkuun hellejakso taittui sateiseksi elokuun aluksi Ilmajoella, jossa Lähteennevan turvetuotantoalueella oli keskiviikkona 6.8. meneillään kaluston huoltotoimenpiteitä.
Tuotantoalueesta vastaa ilmajokinen Jussi Syrjämäki Oy, jonka päätoimialaa on kasvu- ja kuiviketurpeen tuotanto.
Yrittäjä Jussi Syrjämäki tutkii sateiden kasteleman tuotantokentän pintaa. Vielä on olemassa mahdollisuus nostokeleihin, vaikka juuri nyt näyttääkin huonolta.
”Tosin aika usein meillä nostokausi kestää kylvöistä puinteihin”, kuvaa maatilalta lähtöisin oleva yrityksen perustaja Syrjämäki.
Aina välillä tulee puheluita laajentavilta kotieläintiloilta, jotka miettivät tulevaisuuden kuivitusratkaisuja, ja haluavat ennen investointipäätöstään tietää turpeen saatavuudesta tulevaisuudessa.
Nostokauden ulkopuolella turvetuotantoaloilla tehdään erilaisia kunnostustöitä ja kuljetetaan turvetta asiakkaille. Kuluvaan nostokauteen yrityksessä lähdettiin lähes tyhjin varastoin, joten heinäkuun hellejakson turvin nostetut turveaumat saavat yrittäjän huokaisemaan helpotuksesta.
”Poutainen hellejakso pelasti kuluvan nostokauden, ja nostetun turpeen määrällä pystytään palvelemaan vakioasiakkaiden tarpeet”, alaan liittyvää sääriskiä kuvaava Syrjämäki kertoo.
Perinteikäs pohjalaisyritys panostaa turvetuotantoon, vaikka turpeen ympärillä vellova julkinen keskustelu aina välillä yrittäjää mietityttääkin.
”Olemme päättäneet uida vastavirtaan ja laajentaa turvetuotantoalaa muiden toimijoiden lopettaessa”, Syrjämäki kertoo.
Yrityksellä on tuotannossa noin 650 hehtaaria omia ja vuokrattuja tuotantoaloja, joiden lisäksi uutta, yhteensä 350 hehtaarin alaa raivataan parhaillaan nostokuntoon.

Vuosituotannosta noin puolet on kuiviketurvetta ja toinen puolikas kasvualustoihin soveltuvaa kasvuturvetta. Kasvuturpeen markkinat yltävät aina Keski-Eurooppaan saakka, jonne turve laivataan Kaskisten satamasta. Lisäksi tuotetaan jonkun verran polttoturvetta lähialueen toimijoille.
”Julkisen keskustelun pohjalta saa helposti sen kuvan, että koko turvetuotantoala on jo lähes loppunut kysynnän alennuttua, mutta meidän kokemuksemme mukaan erityisesti kasvu- ja kuiviketurpeen kysyntä on kasvavaa ja sitä (kysyntää) riittää aina Keski-Eurooppaa myöten”, 25 vuotta alalla toiminut yrittäjä toteaa.
Myös kotimainen kotieläintuotanto tarvitsee kuiviketurvetta, paitsi sen hyvän imukyvyn, myös hygieenisen alustan vuoksi.
”Aina välillä tulee puheluita laajentavilta kotieläintiloilta, jotka miettivät tulevaisuuden kuivitusratkaisuja, ja haluavat ennen investointipäätöstään tietää turpeen saatavuudesta tulevaisuudessa”, Syrjämäki kertoo.

Pitkään alalla toiminut yrittäjä tunnistaa turpeen tuotantoketjussa tapahtuneet muutokset ja tulevaisuuden haasteet, mutta suhtautuu niihin ratkaisukeskeisesti.
”Nykyään Suomessa turvetuotannosta vastaavat yrittäjät mahtuvat lähes yhteen tilataksiin. Toki urakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden myötä porukka on laajempi, mutta melko pienelle joukolle turvetuotantoon nojautuva huoltovarmuusvastuu kasautuu”, Syrjämäki toteaa.
Kasvaneesta kysynnästä huolimatta tuotantoalan lisääminen ja toimitusmäärien kasvattaminen vaatii pitkäjänteistä työtä.
”Moni turvealan laitevalmistaja on lopettanut, alalla toimivia urakoitsijoita on aikaisempaa vähemmän ja rahoittajien suhtautuminen turpeeseen on nuivaa, joten erilaisia ratkaisuja toiminnan kehittämiseen on jatkuvasti löydyttävä yrittäjältä itseltään.”
Syrjämäen yrityksessä ratkaisuja työntekijöiden ympärivuotiseen työllistämiseen ja kaluston käyttöasteen nostamiseen on haettu yritystoiminnan monipuolistamisella.
”Meillä rakennusala on toinen vahva tukijalka turvetuotannon rinnalla. Rakennamme esimerkiksi rivitaloja, jolloin voimme taata työntekijöille töitä ympärivuotisesti, satoi tai paistoi. Oman lisämausteensa toimintaan tuo myös sokerijuurikkaan viljely, jonka lisäksi teemme myös sen kuljetusta Säkylän tehtaalle”, Syrjämäki kertoo.