• ”Nykyään Suomessa turvetuotannosta vastaavat yrittäjät mahtuvat lähes yhteen tilataksiin” – Jussi Syrjämäki uskoo alan tulevaisuuteen

    Ilmajokinen turvetuottaja Jussi Syrjämäki ei säikähdä alan vastatuulia, vaan näkee niissä tilaisuuden yritystoiminnan kasvuun.
    Tilaajalle
    Jussi Syrjämäki kertoo, että kasvu- ja kuiviketurpeen kysyntä jatkaa kasvua.
    Jussi Syrjämäki kertoo, että kasvu- ja kuiviketurpeen kysyntä jatkaa kasvua. Kuva: Taina Renkola
    Maatalous|Maatalousyrittäjät
    8.8.202504:00
    Juho Hannuksela
    Ilmajoki

    Heinäkuun hellejakso taittui sateiseksi elokuun aluksi Ilmajoella, jossa Lähteennevan turvetuotantoalueella oli keskiviikkona 6.8. meneillään kaluston huoltotoimenpiteitä.

    Tuotantoalueesta vastaa ilmajokinen Jussi Syrjämäki Oy, jonka päätoimialaa on kasvu- ja kuiviketurpeen tuotanto.

    Yrittäjä Jussi Syrjämäki tutkii sateiden kasteleman tuotantokentän pintaa. Vielä on olemassa mahdollisuus nostokeleihin, vaikka juuri nyt näyttääkin huonolta.

    ”Tosin aika usein meillä nostokausi kestää kylvöistä puinteihin”, kuvaa maatilalta lähtöisin oleva yrityksen perustaja Syrjämäki.

    Aina välillä tulee puheluita laajentavilta kotieläintiloilta, jotka miettivät tulevaisuuden kuivitusratkaisuja, ja haluavat ennen investointipäätöstään tietää turpeen saatavuudesta tulevaisuudessa.

    Jussi Syrjämäki

    Nostokauden ulkopuolella turvetuotantoaloilla tehdään erilaisia kunnostustöitä ja kuljetetaan turvetta asiakkaille. Kuluvaan nostokauteen yrityksessä lähdettiin lähes tyhjin varastoin, joten heinäkuun hellejakson turvin nostetut turveaumat saavat yrittäjän huokaisemaan helpotuksesta.

    ”Poutainen hellejakso pelasti kuluvan nostokauden, ja nostetun turpeen määrällä pystytään palvelemaan vakioasiakkaiden tarpeet”, alaan liittyvää sääriskiä kuvaava Syrjämäki kertoo.

    Perinteikäs pohjalaisyritys panostaa turvetuotantoon, vaikka turpeen ympärillä vellova julkinen keskustelu aina välillä yrittäjää mietityttääkin.

    ”Olemme päättäneet uida vastavirtaan ja laajentaa turvetuotantoalaa muiden toimijoiden lopettaessa”, Syrjämäki kertoo.

    Yrityksellä on tuotannossa noin 650 hehtaaria omia ja vuokrattuja tuotantoaloja, joiden lisäksi uutta, yhteensä 350 hehtaarin alaa raivataan parhaillaan nostokuntoon.

    Jussi Syrjämäki asentaa kääntäjää traktoriin, jotta se olisi lähtövalmiina, mikäli säät mahdollistavat turpeen noston jatkumisen.
    Jussi Syrjämäki asentaa kääntäjää traktoriin, jotta se olisi lähtövalmiina, mikäli säät mahdollistavat turpeen noston jatkumisen. Kuva: Taina Renkola

    Vuosituotannosta noin puolet on kuiviketurvetta ja toinen puolikas kasvualustoihin soveltuvaa kasvuturvetta. Kasvuturpeen markkinat yltävät aina Keski-Eurooppaan saakka, jonne turve laivataan Kaskisten satamasta. Lisäksi tuotetaan jonkun verran polttoturvetta lähialueen toimijoille.

    ”Julkisen keskustelun pohjalta saa helposti sen kuvan, että koko turvetuotantoala on jo lähes loppunut kysynnän alennuttua, mutta meidän kokemuksemme mukaan erityisesti kasvu- ja kuiviketurpeen kysyntä on kasvavaa ja sitä (kysyntää) riittää aina Keski-Eurooppaa myöten”, 25 vuotta alalla toiminut yrittäjä toteaa.

    Myös kotimainen kotieläintuotanto tarvitsee kuiviketurvetta, paitsi sen hyvän imukyvyn, myös hygieenisen alustan vuoksi.

    ”Aina välillä tulee puheluita laajentavilta kotieläintiloilta, jotka miettivät tulevaisuuden kuivitusratkaisuja, ja haluavat ennen investointipäätöstään tietää turpeen saatavuudesta tulevaisuudessa”, Syrjämäki kertoo.

    Syrjämäki lähti nostokauteen lähes tyhjin varastoin. Heinäkuun hellejaksolla nostotyöt pääsivät toden teolla vauhtiin.
    Syrjämäki lähti nostokauteen lähes tyhjin varastoin. Heinäkuun hellejaksolla nostotyöt pääsivät toden teolla vauhtiin. Kuva: Taina Renkola

    Pitkään alalla toiminut yrittäjä tunnistaa turpeen tuotantoketjussa tapahtuneet muutokset ja tulevaisuuden haasteet, mutta suhtautuu niihin ratkaisukeskeisesti.

    ”Nykyään Suomessa turvetuotannosta vastaavat yrittäjät mahtuvat lähes yhteen tilataksiin. Toki urakoitsijoiden ja aliurakoitsijoiden myötä porukka on laajempi, mutta melko pienelle joukolle turvetuotantoon nojautuva huoltovarmuusvastuu kasautuu”, Syrjämäki toteaa.

    Kasvaneesta kysynnästä huolimatta tuotantoalan lisääminen ja toimitusmäärien kasvattaminen vaatii pitkäjänteistä työtä.

    ”Moni turvealan laitevalmistaja on lopettanut, alalla toimivia urakoitsijoita on aikaisempaa vähemmän ja rahoittajien suhtautuminen turpeeseen on nuivaa, joten erilaisia ratkaisuja toiminnan kehittämiseen on jatkuvasti löydyttävä yrittäjältä itseltään.”

    Syrjämäen yrityksessä ratkaisuja työntekijöiden ympärivuotiseen työllistämiseen ja kaluston käyttöasteen nostamiseen on haettu yritystoiminnan monipuolistamisella.

    ”Meillä rakennusala on toinen vahva tukijalka turvetuotannon rinnalla. Rakennamme esimerkiksi rivitaloja, jolloin voimme taata työntekijöille töitä ympärivuotisesti, satoi tai paistoi. Oman lisämausteensa toimintaan tuo myös sokerijuurikkaan viljely, jonka lisäksi teemme myös sen kuljetusta Säkylän tehtaalle”, Syrjämäki kertoo.

    Lisää aiheesta
    • Neovan nostama kuiviketurve jää suomalaisille kotieläintiloille.

      Energia | Monien turvelaatujen kysyntä kasvussa ‒ tällaista turvetta viedään Suomesta Keski-Eurooppaan

      Tilaajalle
    • Jos turpeen käyttö tulevaisuudessa lakkaa, on kasvihuoneisiin vaikea löytää uusi yhtä hyviä kasvualustoja.

      Puutarhatuotanto | Näin turvataan kotimaisten kuivikkeiden ja kasvualustojen saatavuus

    • Rovaniemen raakapuuterminaali keväällä 2024.

      Energia | Huoltovarmuuskeskus haluaa puuterminaalien yhteyteen valtion varastot metsäpolttoaineille – ”Se on aika iso investointi”

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    turvetuotanto
    Jussi Syrjämäki
    Ilmajoki
    maatalous
    yrittäjyys
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Maidontuotanto | “Halusin, että lehmät jäisivät” – päätös, joka muutti Vakkamäen tilan suunnan

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kotieläintilalla pitää olla mahdollisuus ylläpitää tuotantoeläinten hyvinvointia, ja tilalla on oltava varajärjestelmä poikkeustilanteiden varalle. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Karjatilat tarvitsevat puhdasta vettä ympäri vuorokauden myös poikkeusoloissa ‒ varajärjestelmät ovat välttämättömiä

  • Rakennettu infra, kuten sähköverkko on altis ulkopuoliselle tihutyölle. Sähköverkko saattaa vaurioitua myös vahingossa. Kuvan haruksellisen teräsportaali on keskellä nurmipeltoa ja sen läpi ajetaan useilla koneilla kasvukauden aikana. Leveys on hieman tarkka karhottimelle.

    Koneviesti | Poikkeusoloihin varautuminen pitäisi olla jatkuvaa ja systemaattista – kriittisintä on puhtaan veden saaminen

    Tilaajalle
  • Puolustusvoimat ilmoittaa virallisesti ottavansa kriisitilanteessa käyttöön ensin maksimissaan 5-vuotiasta kalustoa. Jos tarkastellaan varaosien, renkaiden ym saatavuutta, huollettavuutta ja toimintavarmuutta kenttäolosuhteissa, niin ehkä kannattaisi turvautua hieman vanhempaan kalustoon.

    Koneviesti | Puolustusvoimilla on lain mukaan poikkeusoloissa oikeus ottaa ajoneuvoja ja työkoneita omaan käyttöönsä