
Viime keväänä myytiin poikkeuksellisen paljon työkoneita kevennettyyn muokkaukseen, kertoo Turun Konekeskuksen tuotepäällikkö Kalle Murto.
Vuoden takainen syksy oli märkä, ja syyskylvöjä jäi paljon tekemättä.
Sen vuoksi osalla tiloista oli tilanne, että keväällä sänkipeltoa oli normaalia enemmän, mutta ei aikaa tehdä kyntöä tai konetta kevytmuokkaukseen.
”Jotain kauppoja tehtiin sen perusteella, että syyskylvöt olivat jääneet tekemättä”, sanoo Turun Konekeskuksen liiketoimintajohtaja Anders Vahtola.
”Kysynnän kasvu tällaisen sääilmiön vuoksi on kuitenkin poikkeuksellista. Pääasiassa muokkauskoneiden valinta tiloilla vaatii isoja päätöksiä ja on osa maatilojen strategiaa”, Vahtola toteaa.
”Kyntö on muuttunut pakollisesta tehtävästä toimenpiteeksi, jota tehdään suunnitelmallisesti.” Kalle Murto
Suorakylvö on nykyisin trendi, sanoo Vahtola. Suorakylvökoneiden kysyntä on pysynyt siitä huolimatta tasaisena. Vahtolan mukaan noin 10–15 prosenttia myydyistä kylvökoneista on suorakylvökoneita.
Hankkijan hankintajohtajan Mika Kyyhkysen mukaan harva asiakas hakee puhdasta suorakylvökonetta, mutta mahdollisuutta kylvää suoraan sänkeen arvostetaan hankintaa suunniteltaessa.
Konemyyjien arviot siitä, mikä on suosituin tapa hoitaa kylvömuokkaus, poikkeavat toisistaan. Turun Konekeskuksen Murron mukaan kyntö pitää edelleen pintansa, mutta Hankkija Kyyhkysen mukaan ehdottomasti suosituin tapa on kevennetty muokkaus.
”Kyntöaurojen kokonaismarkkina Suomessa on puolittunut viimeisen 10 vuoden aikana. Menetelmän hitaus näkyy, isot tilat satsaavat kultivaattoreihin”, Kyyhkynen sanoo.
”Kyntö on muuttunut pakollisesta tehtävästä toimenpiteeksi, jota tehdään suunnitelmallisesti”, Murto perustelee.
Maatalouden rakennekehitys eli se, että tilojen määrä vähenee ja koko kasvaa, ei poista kyntämistä, sanoo Vahtola.
”Kyntöaurojen myynti on vähentynyt tasaisesti, mutta esimerkiksi tietyillä alueilla on jo maalajien vuoksi pakko kyntää.”
Kyntöauroille löytyy käyttökohteita muun muassa karjatiloilta, joilla nurmi on pääkasvi sekä siemenviljelytiloilta ja perunatiloilta rikkakasvien hallintaan. Jos tilalla on paljon savimaita, voi kyntö olla paras tapa saada pellot kylvökuntoon.
Tukipolitiikka kannustaa talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen, mikä ohjaa muokkausta kohti kevyempää.
Murto kehottaa kuitenkin pohtimaan muokkaustapaa oman tilan kannalta.
”Tukipolitiikan takia ei kannata tehdä epäedullisia viljelypäätöksiä. Joskus kynnön välttäminen voi olla juuri sellainen.”
Moni tila on viimeisten vuosien aikana luopunut luomuviljelystä sen heikon kannattavuuden vuoksi. Se on Kyyhkysen mukaan näkynyt jonkin verran konekaupassa.
”Kyntöauroja vaihdetaan kultivaattoreihin ja lautasmuokkaimiin.”
Lautasmuokkainkauppa on Kyyhkysen mukaan käynyt normaaliin tapaan. Kappalemäärien sijaan myydään kuitenkin työleveysmetrejä.
Nykyaikainen kultivaattori on terävalinnoilla varustettavissa hyvinkin monipuoliseen käyttöön. Tyypillisesti niitä myydään jonkinlaisilla yleiskärjillä tehdasvarusteltuna. Erikoiskärkiä myydään esimerkiksi tiivistymien rikkomiseen tai matalampaan muokkaukseen, kertoo Kyyhkynen.
”Valitettavan usein koneissa nähdään siipiteriä ilman agronomisia perusteita, ne ovat ihan hyviä lähinnä maan rakenteen tuhoamiseen.”
Asiakkaat arvostavat muokkauskoneen monipuolisuutta, mutta sääolosuhteet, maalaji ja maan rakenne voivat sanella sen, että kevennettyyn muokkaukseen ei välttämättä löydy yhtä ja ainoaa konetta, hän sanoo.
Turun Konekeskuksella yllättävän usea asiakas on maamiesseura.
Vahtolan mukaan on hyvä, että tilat investoivat yhteisiin koneisiin.
”Sehän olisi ihanteellista, että tilalla olisi kaikki mahdolliset koneketjut, mutta harvalla on siihen varaa.”
Yhteiskoneissa on monia etuja. Jos tulee jokin erikoinen sääilmiö, kuten viime syksynä, ei konekaupoille tarvitse lähteä ”paniikissa”. Yhteiskonevalikoimasta voi valita sopivimman koneen tilanteen mukaan.