Suomen vaikuttaminen on tuottamassa tulosta: EU:n ennallistamisasetukseen luvassa toivottuja joustoja
Iso osa jäsenmaista moittii korkeita kustannuksia ja vaatii kansallisten erityispiirteiden huomioimista.TilaajalleBryssel
Tältä näyttää Pieksämäen Paltasella ennallistettava suo, jossa suoveden pintaa nostetaan alkuperäiselle tasolle. Kuva: Petteri KivimäkiEU:n maatalousministerit ajavat huomattavia muutoksia komission esittämään ennallistamisasetukseen. Myös Suomen kannalta tärkeisiin turvepeltoja ja metsiä koskeviin pykäliin on luvassa toivottuja joustoja.
Jäsenmaiden lopullisesta kannasta ennallistamiseen päättävät ympäristöministerit. Puheenjohtajamaa Ruotsin maaseutuministeri Peter Kullgren lupaa kuitenkin, että maatalousministerien muodostaman neuvoston esittämä kritiikki otetaan huomioon.
Neuvosto kokoontui maanantaina Brysselissä. Koska esityslistalla ei ollut varsinaisia päätösasioita, Suomea edusti ministeri Antti Kurvisen (kesk.) valtiosihteeri Ann-Mari Kemell.
Suomi on arvostellut EU:n biodiversiteettistrategiaan kuuluvaa ennallistamisasetusta erityisen kitkerästi. Tämä vaikuttaminen näyttäisi nyt tuottavan tulosta.
Iso osa jäsenmaiden maatalousministereistä moitti Brysselissä sitä, ettei asetus huomioi riittävästi jäsenmaiden kansallisia erityispiirteitä ja että vaadittujen toimenpiteiden kustannukset nousevat liian korkeiksi.
Neuvoston kokouksessa kritisoitiin myös komission esittämää ennallistamistoimenpiteiden raportointia kolmen vuoden välein. MT:n eri maiden virkamieslähteista saamien tietojen mukaan useimmat jäsenmaat nostaisivat raportointivälin kuuteen vuoteen.
Samat lähteet kertovat, että Suomen kannalta keskeisiin turvepeltoja ja metsiä koskeviin pykäliin on luvassa joustoja.
Komission alkuperäisessä esityksessä vain 20 prosenttia uudelleenvesitettävistä kuivatetuista turvemaista saisi olla muuta kuin maatalous- tai turvetuotantomaata.
Ruotsi on esittämässä, että osuus nostetaan 30 prosenttiin. Se helpottaisi ainakin jonkin verran suomalaisten turvepeltoja viljelevien maatilojen tilannetta.
Suomen kannalta keskeisiin turvepeltoja ja metsiä koskeviin pykäliin on luvassa joustoja.
Ruotsin maatalousministeri Kullgrenin kerrotaan korostaneen Brysselissä, että turvepeltojen ennallistamisessa puheenjohtajamaan tavoitteena on kaikkia tyydyttävä tasapaino ilmastonmuutoksen jarruttamisen, huoltovarmuuden kannalta tärkeän elintarviketuotannon ja kansallisten erityisolosuhteiden välillä.
MT:n tietojen mukaan kansallisilla erityisolosuhteilla Ruotsi viittaa nimenomaan Suomeen.
Metsien ennallistamisessa Suomi on ajanut joustoa niihin indikaattoreihin, joiden perusteella toimenpiteiden tuloksia mitataan. Puheenjohtamaa on esittämässä myös tähän joustoa, joka ottaa huomioon metsäalueiden kansalliset erityispiirteet.
Kuuden pakollisen indikaattorin sijaan Ruotsi tyytyisi kolmeen. Ne olisivat pystyyn kuolleiden puiden määrä, maahan kaatuneiden kuolleiden puiden määrä sekä yleinen metsälintujen indeksi.
Näiden lisäksi jäsenmaat saisivat valita viidestä indikaattorista kolme, jotka parhaiten sopivat kansallisiin olosuhteisiin.
Ennallistamisasetuksesta neuvotellaan parhaillaan sekä jäsenmaiden muodostamassa neuvostossa että EU-parlamentissa. Siellä maatalousvaliokunta on suomalaisen europarlamentaarikko Elsi Kataisen (kesk.) johdolla vaatinut muutoksia samoihin maa- ja metsätaloutta koskeviin pykäliin, joita myös maatalousneuvosto on arvostellut.
Jäsenmaiden ja parlamentin on tarkoitus naulata oma kantansa juhannukseen mennessä. Asetuksen lopullinen muoto päätetään komission, parlamentin ja neuvoston kolmikantaneuvotteluissa, joiden odotetaan alkavan syksyllä.
- Osaston luetuimmat
