”Tämä on hankalimpia asetuksia, joita meillä on käsittelyssä” – ennallistamisasetukseen peräti 4 000 muutosehdotusta EU-parlamentilta

Euroopan parlamentti on tehnyt noin 4 000 muutosehdotusta Euroopan komission esittämään ennallistamisasetukseen.

Ennallistamisasetus edellyttää luonnonhoitoa ja ennallistamistoimia soilla, metsissä, maatalousympäristöissä, tuntureilla, rannoilla, merellä ja sisävesissä sekä kaupunkiekosysteemeissä.

Komission ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden tulisi varmistaa, että monimuotoisuus kasvaa kaikissa metsissä, myös talousmetsissä. Monimuotoisuuden kehittymistä tulisi seurata jäsenmaille yhteisillä mittareilla.

Parlamentissa asetuksesta neuvottelevat ympäristövaliokunta, maatalousvaliokunta sekä kalatalousvaliokunta. Ympäristövaliokunnan jäsenet jättivät esitykseen noin 2 300 muutosehdotusta, maatalousvaliokunta noin 1 200 ja kalatalousvaliokunta noin 500.

”Muutosehdotukset ovat hyvin pitkälle samoja, mitä on toisteltu jo pitkään: Metsäpolitiikka kuuluu jäsenmaille, ennallistamisen hinta, päällekkäisyyksiä lainsäädännössä”, kertoo europarlamentaarikko Elsi Katainen (kesk.).

Katainen on maatalousvaliokunnan neuvottelija ja ennallistamisasetuksen ainoa pohjoismaalainen neuvottelija.

”Maatalouskäytöstä ollaan viemässä maata pois, mikä tässä maailmantilanteessa on huolestuttanut monia. Itseni lisäksi useat vaativat, että vapaaehtoisia toimia on jo otettava huomioon, ja on kyseenalaistettu, että onko dataa riittävästi”, Katainen jatkaa.

Turvemaiden osalta muutosehdotuksissa kyseenalaistetaan vettäminen ainoana mahdollisena ennallistamistoimena. Lisäksi mepit haluavat selvyyttä, rajautuvatko ennallistamistoimet vain valmiiksi suojelluille, luontodirektiivin mukaan määritellyille aloille, vai pitääkö tuottavaakin maata ennallistaa.

Sosiaalidemokraatit ja vihreät haluaisivat ennallistamisasetuksesta vielä komission ehdotustakin tiukemman. Sen sijaan keskustaoikeistolainen EPP-ryhmä, ECR ja IP torppaisivat asetuksen kokonaan.

Kataisen omassa Renew Europe -ryhmässä mielipiteet jakautuvat.

”Melko lailla kaikki näkemykset ja laidat ovat edustettuina. Niiden yhteensovittaminen nopealla aikataululla ei tule olemaan helppoa, mutta näinhän se on ollut odotettavissakin. Tämä on hankalimpia asetuksia, joita meillä on käsittelyssä.”

Katainen on saanut tukea muilta pohjoismailta etenkin asetuksen metsä- ja maatalousasioissa. Myös kaupunkiekosysteemeitä koskevat kohdat yhdistävät harvaan asuttuja maita.

Ennallistamisasetuksen pääneuvottelija, espanjalainen sosiaalidemokraatti César Luena haluaisi saada asetuksen maaliin vielä tämän kauden aikana, viimeistään noin vuoden kuluttua.

Toistaiseksi asetus on edennyt tahmeasti. Ensimmäiset kolmikantaneuvottelut parlamentin, komission ja jäsenmaista koostuvan neuvoston kanssa voivat alkaa heinäkuussa, jos valiokuntien neuvottelut saadaan päätökseen niin, että parlamentti voi äänestää asiasta heinäkuun täysistunnossa.

Ilmasto- ja ympäristöministeri Maria Ohisalo (vihr.) vie Suomen virallista ja tiukkaa kantaa eteenpäin ympäristöneuvoston kokouksissa. Yleisnäkemystä odotetaan jo Ruotsin meneillään olevan puheenjohtajakauden aikana.