Karhulan tilalle saapui lauantaina vieraita sekä lähikyliltä että kauempaakin. Osa vieraili ensimmäistä kertaa maatilalla. Kuva: Kimmo Haimi
Avoimet ovet saivat vieraat tulemaan luomulihakarjatilalle läheltä ja kaukaa
MTK Hämeen koordinoimalla Avoimet maatilat – Taste of Häme! -tapahtumalla haluttiin näyttää kuluttajille tavallisten maatilojen arkea.TilaajalleHartola
Sysmäläistä Vivian Veistilä-Porria eivät ihastelemansa luomunaudat hätkäyttäneet. Kuva: Kimmo HaimiAvoimet maatilat – Taste of Häme! -tapahtuma tarjosi lauantaina kenelle tahansa mahdollisuuden kurkistaa tavallisten hämäläistilojen arkeen.
Noin 40 kohdetta avasi ovensa vieraille esitelläkseen muun muassa eläimiään ja työkoneitaan.
Hartolaan Karhulan luomulihakarjatilalle saapuivat sysmäläiset Tiia Veistilä ja Kai Porri lastensa kanssa varta vasten eläimiä katsomaan.
”Lapset tykkäävät eläimistä. Osallistuimme ensimmäistä kertaa tähän tapahtumaan”, Veistilä kertoo.
”Jonkun verran tulee kotipuolessa käytyä ystävien maatiloilla”, Porri jatkaa.
Puolestaan espoolaiset Annika ja Teppo Korpela olivat huomanneet tilaisuuden tilavierailuun Facebookista, joten he lähtivät kiertämään mukana olleita lähitiloja Sysmän mökiltään.
”Olemme itse asiassa ensimmäistä kertaa maatilalla. On todella mukava päästä kurkistamaan ruuantuottajien arkeen”, he naurahtavat.
Espoolaispariskunta havaitsi ilokseen nautojen voivan Suomessa hyvin.
”Nyt on parempi omatunto syödä lihaa”, Annika Korpela pohtii.
Korpelat toivovat vastaavia avoimia ovia useammin, sillä he tulisivat tiloille mieluusti jatkossakin.
Satu Mäyrän grillissä paistui vieraille tilan omasta lihasta burgereita. Kuva: Kimmo HaimiKarhulan tilan Satu Mäyrä kertoo, että luomutila osallistuu tapahtumaan nyt kolmatta kertaa. Vieraita on saapunut niin lähikyliltä kuin kauempaakin.
”Nämä ovat olleet todella myönteisiä kokemuksia”, hän tuumaa tyytyväisenä.
Satu Mäyrästä on todella tärkeää viestiä myös myönteisiä asioita maatiloilta. Hänestä valitettavan moni on jo erkaantunut ruuantuotannosta, mikä lisää entisestään avoimuuden tarvetta.
”Naudanliha esitetään usein kielteisessä valossa, joten haluamme antaa erilaista ja mielestämme aidompaa kuvaa sen tuotannosta.”
”Nämä ovat olleet todella myönteisiä kokemuksia.” Satu Mäyrä
Tänä vuonna tilalla on vieraille itsetehtyjä burgereita tilan omasta lihasta sekä agnus-karjasta muita lihatuotteita. Normaalisti tilan tuotteita saa ostettua naapurikartanon tilamyymälästä.
Luomutilalla on yhteensä 122 nautaa ja vasikkaa, joista eniten on mustia agnuksia.
Perinnebiotoopissa eli metsässä laiduntaa myös 10 wagyu-risteytystä ja yksi wagyu-sonni, jotka tunnistaa pienemmästä koosta.
Tero Mäyrän luomulihakarja laiduntaa perinnebiotoopissa. Kuva: Kimmo HaimiYrittäjäpariskunnan Tero Mäyrä pitää avoimia ovia myös tärkeänä tapahtumana.
”Nautoja on hyvä esitellä, jotta yhä useampi tiedostaisi, mistä se ruoka oikeasti tulee. Ei tämä mitään tehdastuotantoa ole”, hän huomauttaa.
Tilalla on tarkoitus kääntää vähitellen karja osittain wagyuksi, muttei kuitenkaan rykäisemällä. Erinomainen lihan syöntilaatu sai aikoinaan kiinnostumaan rodusta.
”Alkionsiirto on luomussa kielletty, joten karjan muuttaminen karjan muuttaminen keinosiemennyksellä ja siitossonnilla pitkittää hieman prosessia.”
Tero Mäyrä kuvaa wagyu-suunnitelmaa ”isoriskiseksi puuhaksi”, jonka onnistuminen ei ole täysin taattu. Rodussa hän näkee kuitenkin lihasta saatavan paremman hinnan lisäksi muitakin hyötyjä.
”Pienemmän koon ansiosta ne tallaavat laitumia selvästi vähemmän, mikä on iso plussa”, hän perustelee ja tervehtii samalla tilalle saapuneita vieraita.
”Kyllähän kyselyissä on aina kysyntää, vaan kaupassa se häviää jonnekin.” Tero Mäyrä
Entäpä, miltä näyttää luomun tulevaisuus luomukarjan kasvattajan silmin?
”Kyllähän kyselyissä on aina kysyntää, vaan kaupassa se häviää jonnekin.”
Tällä hetkellä Tero Mäyrä uskoo yleisen heikon taloustilanteen vaikuttavan menekkiin, mutta näkee tulevaisuuden silti valoisampana.
”Fiilis tosin vaihtelee ihan päivittäin”, hän hymähtää.
Tapahtumapäivän yksittäisellä tilalla voi vierailla jopa satoja vieraita. Viime vuonna tiloilla vieraili yhteensä 12 000 kävijää. Kuva: Kimmo HaimiHämäläistilojen avoimet ovet koordinoi MTK Häme. Kahdeksatta kertaa järjestettävästä tapahtumasta vastuussa oleva MTK Hämeen vt. aluepäällikkö Veera Ollikkala kertoo, että idean taustalla oli alunperin hanke.
”Haluttiin tuoda maaseutu lähemmäksi kuluttajaa, mihin sitoutuu joka vuosi hieman vaihtuva joukko hämäläistiloja”, hän kiittää osallistuvia tiloja.
Ollikkalan mukaan päivän hienous piilee siinä, että tapahtuman ansiosta kuluttajat pääsevät myös tiloille, joihin he eivät muuten pääsisi normaalisti.
”Viime vuonna rikoimme kävijäennätyksen 12 000 vieraalla. Yksittäisellä tilalla voi käydä jopa pari sataa vierasta”, hän summaa.
- Osaston luetuimmat
