Tilamyymälä sijaitsee kanalarakennuksen päädyssä. Kuva: Terhi Torikka
Tilamyymälän ovia ei ole lukittu 40 vuoteen – ”Rehellisiä asiakkaita on riittänyt”
Isokännön tilalla Huittisten Vampulassa on myyty munia ja jauhoja itsepalvelumyymälästä jo vuosikymmeniä ilman varkauksia tai vahinkoja. Suoramyynti mahdollistaa 800 linnun kanalan ylläpidon lypsykarjan ohessa.TilaajalleHuittinen
Jouni (vas.) ja Pertti Isokännö tuottavat tilallaan Huittisten Vampulassa sekä kananmunia että maitoa. Kuva: Terhi Torikka”Rehellisiä asiakkaita on riittänyt”, tuumaavat Isokännön veljekset tyytyväisinä tilamyymälässään.
Myymälän ovet tilan kanalarakennuksen päädyssä ovat aina avoinna, kellonajasta tai viikonpäivästä riippumatta. Näin täällä Rutavan kylässä, Satakunnan laidalla on toimittu jo neljä vuosikymmentä.
”Tilalla on ollut kanoja aina. Suoramyynti sai alkunsa, kun naapurit alkoivat luopua omistaan ja kysellä, voisiko meiltä hakea munia”, Jouni Isokännö kertoo.
Suoramyynnin merkitys kasvoi, kun pakkaamot alkoivat laskea munista maksamaansa hintaa.
”Näin pienen kanalan pitää pystyssä tämä suoramyynti”, Pertti Isokännö toteaa. Esimerkiksi salmonellavalvonnan ja raatokeräilyn kulut ovat pienelle yksikölle suhteellisesti kalliimmat kuin suurelle.
800 lattiakanan tuottamista munista yli puolet myydään suoraan asiakkaille. Suoramyynnillä saatava hinta on yli kaksinkertainen verrattuna pakkaamon maksamaan.
Kanat ruokintaan lähes kokonaan tilan omalla viljalla. Käytössä oleva kanalarakennus on valmistunut vuonna 1957.
”1980-luvulla tänne rakennettiin häkit ja 25 vuoden päästä siitä ne purettiin taas pois”, Isokännöt kertovat.
Isokännön kanala on valmistunut vuonna 1957 ja siellä on noin 800 kanaa. Kuva: Terhi TorikkaMunien lisäksi myynnissä on paikallisessa myllyssä jauhettuja jauhoja, hiutaleita ja tarkasti lajiteltuja ryynejä oman tilan viljasta. Lajittelun sivutuotteena syntyy ”linnunkauroja”, jotka myös käyvät hyvin kaupaksi myymälässä.
Tilan päätuotantosuunta on maidontuotanto. 60 lehmän lypsykarjan ansiosta myyntiin tulee ajoittain myös kovasti kysyttyä ternimaitoa. Tinkimaitoa myydään päivittäin puolen tunnin ajan.
Tila tuottaa myös hevosheinää, jota menisi enemmän kuin sitä ehditään tehdä. Työhuipuissa apuna ovat Pertin pojat, joista vanhempi vastaa pitkälti myös kanalan hoidosta.
”Jotkut asiakkaat vievät mukanaan kaupunkiin jopa 10-20 kennoa, osan naapureille kerrostaloon.” Pertti Isokännö
Rutavan Mylly tuottaa edelleen sähköä ja sen noin sata vuotta vanhoilla koneilla jauhetaan Isokännöjen tilamyymälässä myytävät jauhot. Kuva: Terhi TorikkaTilamyymälän asikaskunnan muodostavat sekä paikalliset että alueella mökkeilevät ja muut lähiseudun asiakkaat.
”Paljon käy ihan vieraitakin. Jotkut asiakkaat vievät mukanaan kaupunkiin jopa 10-20 kennoa, osan naapureille kerrostaloon”, Pertti Isokännö kertoo.
Kovimpia sesonkeja ovat tietysti joulu ja pääsiäinen. Silloin myyntipöytä tyhjenee sitämukaa, kun munia siihen saadaan kerättyä.
”Trafiikki on välillä aikamoinen”, Pertti Isokännö sanoo.
Myymälän toiminta perustuu asiakkaiden rehellisyyteen. Kuva: Terhi TorikkaIsokännöt uskovat, että juuri omatoimimyymälä on tuoreuden lisäksi yksi vetovoimatekijöistä. Ostaminen ei rajoitu tiettyyn aukioloaikaan.
”Joskus kuuluu, että asiakkaan auto käy pihassa yölläkin. Mutta lukkoa ei ole, eikä sitä ole tarvittu”, veljekset kertovat.
Myymälästä ei ole heidän tietojensa mukaan koskaan varastettu rahaa tai tuotteita.
Tuotantokatkoista ja ternimaidon saatavuudesta tila ilmoittaa Facebookissa. Muuten myymälää ei mainosteta missään, vaan puskaradio on riittänyt.
”Tässä tulee maailmaa parannettua paljon ja monelta kantilta, aika harva asiakkaista on itse viljelijä.” Pertti Isokännö
Ternimaito on kysyttyä ja moni haluaa varata sitä etukäteenkin, kertoo Jouni Isokännö. Kuva: Terhi TorikkaIsokännöille tilan tuotteiden suoramyynti tarjoaa tulojen lisäksi vaihtelua arkeen.
”Tässä tulee maailmaa parannettua paljon ja monelta kantilta, aika harva asiakkaista on itse viljelijä”, Pertti Isokännö kertoo.
Vuonna 2000 valmistunut lypsykarjapihatto on niin sujuva hoitaa, että siellä ei tule veljesten mukaan edes hiki, ainakaan työn takia.
Sen verran fyysistä työ kuitenkin on, että kunto pysyy hyvänä, eikä erikseen tarvitse lähteä treenaamaan, 66- ja 67-vuotiaat veljekset kertovat. Tilanhoito on heille elämäntapa.
”Työmaa käy harrastuksesta samalla. Se olisi kamala paikka, jos pitäisi tästä lähteä johonkin rannalle makaamaan”, Jouni Isokännö pohtii.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
