
Lantakonsultti aloitti työsarkansa kokeilussa, jossa tuetaan eläintilojen lantaylijäämien purkamista kasvinviljelytiloille.
”Yhteydenottoja on tullut jo muutamilta kasvinviljelytiloilta, jotka haluavat vastaanottaa lantaa. Alku on lupaava ja kiinnostusta on”, miettii kesäkuun alussa työnsä aloittanut lantakonsultti Ina Liljeström.
Saaristomeri-ohjelma käynnisti yhdessä Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen kanssa kokeilun, jossa tuodaan yhteen lantaylijäämän kanssa painivia eläintiloja ja kasvinviljelytiloja, jotka haluavat ottaa lantaa vastaan.
Tavoite on tehostaa lannan käyttöä ja sitä kautta kohentaa Saaristomeren tilaa.
”Valmiita ratkaisuja ei ole, vaan liikkeelle lähdetään tilojen omista tarpeista”, Liljeström korostaa.
Kaikki on vapaaehtoista.
Lantakonsulttin työ on olla tilojen tukena, kun mietitään sopivia yhteistyökuviota ja ratkaisuja hyvinkin erilaisten tilojen tarpeisiin. Tilayhteistyön pitää olla taloudellisesti kannattavaa ja juuri tilojen tarpeisiin räätälöityä. Lantakonsultin palvelut ovat ilmaisia.
”Alkuun lähdetään sikatiloilta, joilla lantamäärä ylittää tilan oman tarpeen, mutta mukaan sopii kaikenlaisia karjatiloja”, Liljeström kertoo.
Karkea tavoite on löytää puolentoista vuotta kestävän kokeilun aikana 20 lantaa luovuttavaa ja 20 vastaanottavaa tilaa eri puolilta Saaristomeren valuma-aluetta, mutta luvut tarkentuvat, kun tiloihin saadaan yhteyttä.
Lantamäärien lisäksi kerätään tietoja levitys- ja kuljetuskalustosta sekä urakoitsijoista, joita lantaa luovuttavat ja vastaanottavat tilat voivat käyttää.
”Osa yhteyttä ottaneista on korostanut maan rakennetta, toiset maaperän pieneliöstön ylläpitämistä ja elvyttämisetä ja ruuan omavaraisuutta. Vihreää siirtymääkin on tuotu esiin. Osa miettii kustannussäästöjä, kun lannoitefosforin hinta on noussut.”
Liljeström saa elinvoimakeskukselta tietoja sikatiloista, niiden sijainnista ja koosta, minkä perustella hän ottaa yhteyttä kesän ja syksyn aikana.
Jos aihe kiinnostaa, hän voi tulla käymään tiloilla tai asioita voidaan pohtia puhelimessa tai etänä Teamsissa. Kokeilua halutaan suunnata tiloille, joilla lantakonsultin palveluista on eniten hyötyä.
Mukaan voi lähteä myös ottamalla yhteyttä konsulttiin. Varsinkin lannan vastaanottoa harkitsevien tilojen toivotaan ottavan yhteyttä. Yhteydenotto ei sido mitenkään.
Mukaan halutaan kaikenkokoisia tiloja, jotta kokeilun tuloksia voidaan käyttää myöhemmin mahdollisimman laajalti hyväksi.
Elinvoimakeskus rahoittaa kokeilun, mutta ei osallistu kenttätyöhön. Lantakonsultti on asiantuntijapalvelu, joka tuo tiloja yhteen miettimään keinoja lannan käsittelyn tehostamiseksi.
Liljeström korostaa, että kaikki tilojen tiedot käsitellään luottamuksellisesti eikä loppuraportistakaan pysty selvittämään mukana olevia tiloja.
”En ole virkamies. Tiedot pysyvät minun ja tilojen välisinä.”
Ensimmäisten yhteydenottojen perustella lannan vastaanotto kiinnostaa monenlaisista syistä.
”Osa yhteyttä ottaneista on korostanut maan rakennetta, toiset maaperän pieneliöstön ylläpitämistä ja elvyttämistä ja ruuan omavaraisuutta. Vihreää siirtymääkin on tuotu esiin. Osa miettii kustannussäästöjä, kun lannoitefosforin hinta on noussut.”
Kokeilun etenemistä voi seurata verkossa. Liljeström ryhtyy pitämään blogia esille tulleista ideoista ja ajatuksista, blogi on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille. Kynnys pidetään matalana, keskustelupalstan tyylisenä.
Blogista halutaan moniääninen ajatustenvaihtopaikka, jossa viljelijät, tutkijat, neuvojat ja vaikkapa urakoitsijat jakavat kokemuksia ja kommentteja ajankohtaisesta ja tärkeästä aiheesta. Viestejä ja ehdotuksia voi laittaa myös hallinnolle ja lainsäätäjälle, lantakonsultti toteaa.
Webinaarit otetaan ohjelmaan sitä mukaa, kun aiheita ja alustajia löytyy.
Ensi kesäksi kaavaillaan työnäytöksiä, mikäli viljelijät ovat valmiita pitämään niitä ja haluavat päästää kollegoja tutustumaan lantaratkaisuihin.