Sijoittajat spekuloivat ja viljan hinta laskee – Onko viljapörssistä viljelijälle enemmän haittaa kuin hyötyä?
Viljapörssi on luotu sitä varten, että niin viljan ostajat kuin myyjät voivat suojautua hintamuutoksilta.Tilaajalle
Hintamuutokset viljapörsseissä heijastuvat viljan ja öljykasvien hintoihin myös Suomessa. Kuva: Kimmo HaimiViljapörssit, kuten Pariisissa toimiva Euronext, voivat tuntua viljelijästä hieman kaukaisilta.
Ajoittain pörssien toimintatapa myös arveluttaa, kun sijoittajat saattavat myydä kerralla pois paljon omistuksiaan kotiuttaessaan voittoja. Tällöin viljan hinta voi pörssissä laskea, vaikka viljan oikeassa kysyntä ja tarjonta -tilanteessa ei olisi tapahtunut mitään muutosta.
Hintamuutokset viljapörsseissä heijastuvat viljan ja öljykasvien hintoihin myös Suomessa. Onko viljapörsseistä viljelijälle enemmän haittaa vai hyötyä?
”Viljapörssi kasaa yhteen hyvin suurelta ostajien ja myyjien joukolta odotukset viljan kysynnästä ja tarjonnasta. Pörssi luo siten läpinäkyvän kuvan hintaodotuksista. Informaatio on pörssin kautta laajalti saatavilla”, sanoo maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola Pellervon taloustutkimuksesta.
”Parhaimman hyödyn viljelijä saa viljapörssistä, jos käyttää sitä itse hintasuojausten tekemiseen.”
Jos pörssikiinnityksiä ei halua itse tehdä, pörssistä saatava markkinatieto eli markkinoilla vallitsevat hintaodotukset on suurin hyöty pörssistä viljelijälle, Yli-Liipola toteaa.
Viljanostajat hyödyntävät viljapörssiä hintasuojausten tekemiseen. Pörssisuojausten avulla ostajat voivat tarjota viljelijöille sopimuksia pitkälle tulevaisuuteen.
Yli-Liipola pohtii, että se voi ainakin teoriassa näkyä parempina hintoina kotimaan markkinoilla verrattuna tilanteeseen, jos pörssiä ei käytettäsi, jolloin hinnanmuodostus olisi paikallisempaa.
Euronext-viljapörssillä on oleellinen vaikutus hinnanmuodostukseen Suomessa etenkin vehnän hinnassa, Yli-Liipola sanoo.
Kotimaan hintataso seuraa pörssihintaa. Suomessa hinta reagoi pörssin nousuihin ja laskuihin joko suoraviivaisesti tai pienellä viiveellä. Vaikutuksen suuruus riippuu kotimaan markkinoiden kysynnän ja tarjonnan tilanteesta.
Viljapörssissä hintoja voivat muuttaa esimerkiksi muutokset suurten maatalousmaiden satoennusteissa. Jos satoennusteet pienenevät, hinnat yleensä nousevat. Satomäärien kasvu taas yleensä laskee hintaa, kun viljan tarjonta lisääntyy. Viime viikkoina pörssit ovat reagoineet Venäjän ja Ukrainan iskuihin Mustallamerellä. Kun viljan kuljetus eli sen saatavuus on alueelta vaikeutunut, on hintoihin tullut nousua.
Kauppaa viljapörssissä tekevät muun muassa niin viljanviljelijät, viljaa ostavat kotieläintilat, viljaa ostava teollisuus kuin myös maatalouden ulkopuoliset sijoittajat.
”Kaiken kaikkiaan viljapörssistä on viljelijöille enemmän hyötyä kuin haittaa.”
Haittoja viljapörssistä voi viljelijälle tulla lyhyellä aikavälillä, Yli-Liipola sanoo ja viittaa sijoittajien ajoittain tekemään voittojen kotiutukseen.
”Hinnat voivat laskea, jos hyvin moni lähtee myymään futuurejaan yhtä aikaa. Tällöin hinnanmuodostus irtaantuu selkeämmin varsinaisesta markkinatilanteesta, jos myynnin taustalla ei ole siihen pohjaavaa syytä.”
Pitkällä aikavälillä siitä on kuitenkin hyötyä, että viljapörssissä on paljon myös sijoittajia. Sen ansiosta kauppaa käydään koko ajan.
”Jos kaupankäynti olisi usein hiljaista, voisivat isommat kauppaerät aiheuttaa helposti suuria heilahteluja hintoihin”, Yli-Liipola pohtii.
”Kaiken kaikkiaan viljapörssistä on viljelijöille enemmän hyötyä kuin haittaa”, Yli-Liipola summaa.
Nyrkkisääntö on, että pörssissä viljan myyjät suojautuvat futuurisopimuksia myymällä ja ostajat ostamalla.
Viljapörssi on luotu sitä varten, että niin viljan ostajat kuin myyjät voivat suojautua hintamuutoksilta.
Yhdysvalloissa Chicagossa viljapörssi aloitti toimintansa jo 1800-luvun puolivälissä. Sillä haluttiin tasata suuria hintavaihteluja ja tuoda ennakoitavuutta niin viljelijöille kuin ostajille, kun hinnoista voitiin sopia jo ennen sadonkorjuuta.
Nyrkkisääntö on, että pörssissä viljan myyjät suojautuvat futuurisopimuksia myymällä ja ostajat ostamalla, todetaan Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) julkaisemassa Viljakaupan ja sopimusviljelyn oppaassa.
Jokaiseen futuurisuojaukseen liittyy siten kaksi kauppatapahtumaa pörssissä. Myyty futuurisopimus ostetaan myöhemmin takaisin ja vastaavasti ostettu sopimus myydään eli kaupat suljetaan.
Viljan myyjä suojaa viljaeräänsä markkinahintojen laskulta myymällä pörssissä erää vastaavan määrän futuurisopimuksia.
Kun myyjä päättää myydä omistamansa viljaerän käteismarkkinoilla, hän samalla myös sulkee pörssissä olevan futuurisopimuksensa tekemällä sille vastakaupan.
Jos kuluneella aikavälillä futuurien hinta on laskenut, hän ostaa alun perin myymänsä sopimukset halvemmalla takaisin. Tällä hintaerolla eli suojausvoitollaan tuottaja kompensoi viljaeränsä hinnanlaskua käteismarkkinoilla.
Mikäli viljan ja futuurien hinnat ovatkin nousseet, futuurikaupasta tulee myyjälle tappiota, kun myydyt futuurisopimukset ostetaan vastakaupassa korkeammalla hinnalla takaisin.
Toisaalta kuluneella aikavälillä tapahtunut viljan käteishinnan nousu korvaa tämän futuurikaupassa syntyneen tappion.
Viljan ostaja suojautuu hintojen nousulta ostamalla futuurisopimuksia enintään ostotarvettaan vastaavan määrän.
Mikäli viljaa hankittaessa hinnat ovat kohonneet, hän myy pörssissä futuurinsa alkuperäistä ostohintaa kalliimmalla pois.
Saadulla tuotolla hän voi kompensoida ostamansa viljan korkeampia käteismarkkinahintoja.
Jos taas viljan hinta on laskenut, ostetut futuurit myydään vastakaupassa pois alle alkuperäisen ostohinnan, mutta futuurikaupan menetykset korvautuvat käteismarkkinoilta ostettavan viljan edullisemmalla hinnalla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
