Luke etsii vaihtoehtoja juolavehnän glyfosaattitorjunnalle – ”Hyvin tehoavaa, pienemmän ympäristöriskin torjunta-ainetta ei ole näköpiirissä”

EU-komissio julkisti vuosi sitten esityksen asetuksesta, jonka mukaan kasvinsuojeluaineiden käyttö olisi puolitettava vuoteen 2030 mennessä. Suomessa painetta tulisi etenkin juolavehnän torjunnassa käytettävän glyfosaatin vähentämiseen.

Glyfosaatin tilalle on tarjolla lähinnä erilaisia muokkausmenetelmiä. Juolavehnään hyvin tehoavaa, pienemmän ympäristöriskin torjunta-ainetta esimerkiksi viljoille ei ole näköpiirissä.

Luonnonvarakeskuksen johtamassa Juotvai-hankkeessa tutkitaan muokkausmenetelmien tehoa juolavehnän torjunnassa kevätviljan viljelyssä ja erilaisissa viljelykierroissa. Kattavan näkemyksen saamiseksi kokeita järjestetään Jokioisilla, Ypäjällä, Inkoossa ja Siikajoella erilaisilla maalajeilla.

Kolmevuotisessa koesarjassa muokkausmenetelmiä verrataan kevätviljoilla kahteen glyfosaattiin perustuvaan menetelmään, joista toinen on suorakylvö, jossa käytetään glyfosaattia, ja toinen on perinteinen kynnön ja glyfosaatin yhdistelmä. Näitä verrataan menetelmiin, joissa Kvickfinn-juolannostimella, Allrounder-kultivaattorilla, lautasäkeellä tai kyntöauralla pyritään korvaamaan glyfosaatti kokonaan.

Toisessa, Jokioisilla ja Siikajoella toteutettavassa koesarjassa etsitään glyfosaatittomia vaihtoehtoja nurmen lopettamiseen. Vaihtoehtoiset mekaaniset menetelmät ovat kyntö tai juolannostimen käyttö. Näiden lisäksi selvitetään, saadaanko muokkaamalla saatua vaikutusta tehostettua kylvämällä lohkolle nurmen lopetuksen jälkeen kerääjäkasveja tai syysviljaa.

Juolannostin ei pilko juolavehnän juurakoita, mikä parantaa torjuntatulosta. Kuva: Pentti Ruuttunen

Kokeissa käytetty kolme metriä leveä Köckerlingin Allrounder-muokkain on hanhenjalkaterin varustettu kultivaattori, jonka perässä on pakkeri. Hanhenjalkaterien tarkoitus on irrottaa juolavehnän juurten yhteys muokkaamattomaan maahan.

Perinteisempien muokkainten lisäksi kokeessa on mukana Kvicfinn-juolannostin. Juolannostimen tarkoitus on nostaa juolavehnän juuret maan pinnalle kuivumaan pilkkomatta niitä lyhyiksi pätkiksi.

Useampi käsittelykerta tehostaa juolannostimen vaikutusta. Käsittely olisi hyvä toistaa siinä vaiheessa, kun juolavehnä on alkanut uudelleen vihertää. Ensimmäinen ajokerta tehdään matalaan, vain noin viiden sentin syvyyteen ja seuraavat aina hieman edellistä kertaa syvemmälle.

Erkki Vihanto Lyckegårdilta kertoo, että Kvickfinnin kokoonpanoa voi säätää maanlajin mukaan. Kuva: Jouko Kleemola

Kokeessa mukana olevassa kolme metriä leveässä Kvickfinnissä koneen etuosassa on kolme riviä hanhenjalkateriä ja niiden perässä kokkareita hajoittava ja juurakoita pintaan heittävä roottori.

Juolannostimeen voi valita erilaisia kokoonpanoja, jotta saadaan paras teho kaikille maalajeille. Kvickfinnissä on erilainen roottori kevyemmille maille ja jäykälle savelle. Karkeilla mailla jousella varustetut piikit riittävät tavoiteltuun muokkausjälkeen, mutta savimaalla on käytettävä järeämpää roottoriyksikköä. Savimaa vaatii myös hietamaata vankemmat hanhenjalkaterät.

Juotvai-hankkeen tutkija Pentti Ruuttunen kertoo, että tähän asti saatujen tulosten perusteella perinteinen glyfosaatin ja kynnön yhdistelmä toimii hyvin viljan viljelyssä. Glyfosaattia korvaavat muokkausmenetelmät ovat olleet keskenään suhteellisen tasaväkisiä, mutta vähän glyfosaatti ja kyntö -yhdistelmää heikompia.

Nurmen lopetuksessa kyntö on ollut Jokioisten savimaalla tähän mennessä juolannostomenetelmää parempi, mutta tarkempia tuloksia saadaan vasta myöhemmin.

Ruuttusen mukaan kokeiden tulokset kertovat, että varsinkin suorakylvetyillä viljoilla vaihtoehdot ilman glyfosaattia ovat vähissä.

”Vahva viljelykasvin kasvusto auttaa juolavehnän kurissa pitämisessä. Silti juolavehnä tahtoo runsastua ajan myötä, jos sitä pellolla on”, Ruuttunen sanoo.