Karjatilojen väheneminen koettelee vesiosuuskuntien taloutta

Vesiosuuskunnat toimivat pitkälti vapaaehtoisvoimin ja niiden ansiosta maaseudulle saadaan toimitettua kohtuuhintaista vettä. Suomessa arvioidaan olevan noin 1500 vesiosuuskuntaa. Määrä on vähenemässä yhdistymisten myötä. Vesiosuuskunnat toimivat kunnan määrittelemällä toiminta-alueella.

”Vedenjakelun järjestäminen on edellytys maaseudun asuttuna pysymiselle. Tulevaisuudessa taitaa vain tuo vapaaehtoistoiminta olla kuolemassa,” arvioi Vuotjärven vesiosuuskunnan puheenjohtaja Harri Hartikainen Kuopion Nilsiästä.

Kunnilla on lakisääteinen velvoite huolehtia siitä, että asukkaat saavat EU:n juomavesidirektiivin mukaista vettä. Jos vesiosuuskunnat eivät kykene toimimaan, kunta joutuu itse ottamaan tehtävän hoitaakseen.

”Viime vuosina on ollut vaikeuksia kattaa menot vedestä saatavilla tuloilla ja vedenhintaa on jouduttu korottamaan 10 prosenttia vuosittain.”

Pasi Miettisen mukaan osuuskunnan järjestämä vedenjakelu on mahdollistanut maito- ja lihakarjatilan tuotannon laajentamisen. Kuva: Ilpo Paananen

Karjatilojen lopettamiset näkyvät vedenkulutuksen vähenemisenä. Kesämökkiläiset puolestaan lisäävät vedenkulutusta kesäkaudella.

”Näkisin että investointeihin ja saneerauksiin tarvitaan rahoitusta julkisista varoista, muuten toiminta joudutaan kustantamaan pelkästään vesi- ja jätevesimaksuilla.”

Osuuskunnalla on oman vedenottamon lisäksi ylävesisäiliö tasaamassa verkoston painetta ja veden kulutusvaihteluita. Lisäksi tarvitaan paineenkorotusasema nostamaan yhden putkilinjahaaran painetta. Kaikilla osuuskunnilla ei ole omaa vedenottamoa tai tarvetta paineenkorotusasemalle.

”Osa vesiosuuskunnista toimii ahtaassa raossa ja ne joutuvat myymään ostamaansa vettä eteenpäin”, Hartikainen selvittää.

Vuotjärven vesiosuuskunnan 2023 tilikauden tulos oli poistojen jälkeen 47 000 euroa tappiollinen. Tilannetta parantaa osuuskunnan sijoituksista saatavat tuotot.

Vesiosuuskunnan 1991 perustamisen aikaan yksi merkittävimmistä syistä oli turvata karjatilojen riittävä vedensaanti. Perustamisvaiheessa osuuskunnanvedenjakeluun liittyi 73 taloutta. Tuohon aikaan alueella toimi vielä kymmeniä maitotiloja.

”Nyt toimivia karjatiloja on enää vain muutamia jäljellä ja se näkyy vedenkulutuksen vähenemisenä.”

Osuuskuntaan kuuluvan Mäntylän maito- ja lihakarjatilan viljelijä Pasi Miettinen pitää vedenjakelun järjestämistä välttämättömänä. Tilan 140-päinen karja kuluttaa vettä vuosittain noin 3500 kuutiota.

”Ilman vesiosuuskuntaa karjanpito ei olisi edes mahdollista. Karjalle vesi jouduttaisiin ajamaan lammesta.”

Erkki Selkimäki ja Harri Hartikainen esittelevät uv-laitetta, jonka läpi alkalisoitu vesi kulkee ennen verkostoon jakelua. Kuva: Ilpo Paananen

Vuoden alussa osuuskunnan vedenjakeluverkostossa oli 379 liittyjää. Niistä merkittävä osa on kesämökkiläisiä. Vesiverkoston pituus on 160 kilometriä.

”Talvikaudella kokonaisvedenkulutus on noin 100 kuutiota vuorokaudessa ja kesällä vuorokausikulutus nousee kesäasukkaiden myötä 150 kuutioon”, Hartikainen kertoo.

Vesijohtoverkostoon liittymismaksu on 5500 euroa, johon sisältyy 200 metrin liittymisputki kaivutöineen ja liitos runkoputkeen. Vesimittarin ja paineenalennusventtiilin asennuksista veloitetaan 434 euroa. Mahdolliset lisätyöt veloitetaan erikseen.

”Myytävästä vedestä 95 prosenttia otetaan osuuskunnan omista kaivoista. Loppuosa vedestä ostetaan Vellikankaan naapurivesiosuuskunnalta.”

Vesi puhdistetaan ennen verkkoon syöttämistä mahdollisten bakteerien varalta uv-laitteella ja raakaveden 6,5 pH-arvo nostetaan alkalointikäsittelyllä yli seitsemään.

”Alkaloinnissa käytetään soodaa, jota kuluu vuositasolla yli tuhat kiloa,” vesilaitoksen hoitaja ja osuuskunnan varapuheenjohtaja Erkki Selkimäki kertoo.

Laadunvalvonta sisältää myös erilaisten suunnitelmien laadinnan kriisitilanteiden varalle. Omavalvonnan kuukausittaiset vesinäytteet ottaa ja tutkii Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy.

Osuuskunnan ylläpitämän viemäriverkoston pituus on 27,4 kilometriä. Viemäriverkostoon kuuluu 101 taloutta. Jätevesiverkon liittymismaksu on 9000 euroa. Jätevesi pumpataan Kuopion Veden Nilsiän taajaman puhdistamolle.