Tässä 10 tärppiä muuttuvan ilmaston kanssa painiville maatiloille
Etelä-Pohjanmaa rakentaa uutta ruokaturvaa ennakoinnin avulla.Tilaajalle
Elokuussa 2025 puintikausi sujui kuivissa sääoloissa Laihian pelloilla. Kuva: Harri Kallio-KurssiIlmastonmuutoksen vaikutukset nostavat Etelä-Pohjanmaan merkitystä ruuantuottajana. Ruokaa halutaan tuottaa kestävällä tavalla unohtamatta samalla työtä päästöjen vähentämiseksi.
Näin arvioi Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tarpeita laajassa yhteistyössä valmisteltu strategia. Sen pääkirjoittaja on projektipäällikkö Anu Palomäki Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.
Ilmastonmuutos ja sen haitallisten vaikutuksien vähentäminen haastaa Etelä-Pohjanmaan ruokajärjestelmää alueen vahvan maatalouspainotuksen vuoksi.
Kotimaisen huoltovarmuuden turvaamisen ohella tuotannolle olisi kysyntää vientimarkkinoilla. Maailmalla kärsitään paikoin kuivuudesta, maaperän köyhtymisestä ja sään ääri-ilmiöistä.
”Ilmastonmuutos voi tuoda jopa potentiaalia kasvattaa tuotantoa.”
Strategiassa esitetään kymmenen sopeutumissuositusta muuttuviin olosuhteisiin. Niiden rinnalle on luotu lisäksi niin sanotut villit kortit, joiden avulla on mahdollista suunnitella konkreettisia kehittämistoimenpiteitä.
”Ilmastonmuutos voi tuoda jopa potentiaalia kasvattaa tuotantoa. En silti tohdi sanoa, että tehkää tästä uusi bisnes. Sen pitää olla tuottajalla tukevalla pohjalla”, Palomäki sanoo.
Näitä voivat Palomäen mukaan olla osuustoiminnan lisääminen pienten tuottajien skaalautumisen avuksi, Reko-lähiruuan kehittäminen ja uudenlaiset ravintolat.
”Ruoka-aitan hyödyntäminen vientiin, uusien proteiinien mahdollisuudet ja kalankasvatus nousivat myös esiin. Yhteistyössä ja kehittämishankkeissa voisi näitä kokeilla konkreettisesti tutkittuun tietoon perustuen, mutta riski ei ole yrityksillä.”
Villit kortit: Erilaisten ihmisten kohtauttaminen
Luodaan tiloja ja alustoja, joissa tuottajat, kuluttajat, yrittäjät ja tutkijat innovoivat yhdessä.
Mahdollisuudet: Monialaisia ideoita ja radikaaleja innovaatioita.
Riskit: Toiminnan irrallisuus ilman koordinointia.
Ydinajatus: Uudet kohtaamiset synnyttävät ratkaisuja ja näkökulmia, joita yksittäinen toimija ei voi tuottaa. Kulttuurinmuutos tapahtuu ymmärtämällä erilaisia näkökulmia.
Strategian laatimisessa on hyödynnetty alueellisen sopeutumisen tuen työkalua. Sopeutumistyötä varten toteutettiin lisäksi 17 kohdennettua haastattelua ja kolme työpajaa ruokaketjun eri toimijoille.
Työn aikana syntyi kaikkiaan 244 ehdotusta osana Euroopan unionin osarahoittamaa Kestävä ja vastuullinen Ruokaprovinssi -hanketta. Näistä valikoitui arvioinnin perusteella kymmenen käyttökelpoisimman lista.
Sopeutumisstrategian ovat laatineet Seinäjoen ammattikorkeakoulun Anu Palomäen lisäksi asiantuntijat Kaisa Mäkelä, Terhi Ahola-Olli ja Marjastiina Teixeira yhteistyössä E-P:n liiton kanssa.
Sopeutumisen 10 suositusta
1. Ennakointitietoa hyödynnetään aktiivisesti viljelijöiden, yritysten ja päätöksenteon suunnittelussa.
2. Vahvistetaan pienten maatilojen osaamista, rahoitusmahdollisuuksia ja riskienhallintaa.
3. Tuetaan sopeutumistoimin vesienhallintaa, maaperän kestävyyttä ja luonnon monimuotoisuutta
4. Tunnistetaan mahdollisuudet uusille palveluille ja edistetään niiden kestävää kehittämistä.
5. Tehostetaan ketjujen toimintaa ja vahvistetaan kiertotaloutta.
6. Varmistetaan aktiivinen ajankohtaisen tiedon kulku eri toimijoiden välillä.
7. Vahvistetaan vuoropuhelua, jotta sopeutumistoimet koetaan yhteiseksi ja oikeudenmukaiseksi muutokseksi.
8. Edistetään perustuotannon kannattavuutta. Kehitetään kannustimia ja korvausmalleja ilmastotyölle ja hiilensidonnalle.
9. Vaikutetaan sääntelyn keventämiseen, jotta esimerkiksi uusiutuvaan energiaan pohjautuvat ratkaisut voidaan ottaa käyttöön tehokkaasti.
10.Tuetaan samanaikaisesti sekä kestävyys- että päästövähennystavoitteita ja huoltovarmuuden vahvistamiseen liittyviä toimia.
- Osaston luetuimmat
