
Kevät etenee ja muuttolintuja saapuu Suomeen koko ajan enemmän. Samaan aikaan lintuinfluenssan riski kasvaa.
Kevättöiden kynnyksellä tuottajien on syytä muistaa, että virukset kykenevät leviämään koneiden, työvälineiden, jalkineiden ja jopa tuulen mukana. Lintuinfluenssariski on erityisen suuri silloin, jos pellolla on seurana vesilintuja, kuten lokkeja tai hanhia.
Muidenkaan viruksien aiheuttamia tauteja ei pidä unohtaa.
Viime kesänä kanojen tarttuva keuhkoputkentulehdus IB levisi viime kesänä vauhdilla suomalaisessa siipikarjassa. IB-virus leviää tuulen välityksellä, ihmisten kengissä, työvälineissä ja vaikka ajoneuvojen mukana. Lannanlevitys oli käynnissä Lounais-Suomessa, kun siellä todettiin ensimmäiset tautitapaukset. Sää oli kuiva ja tuulinen.
Tuotantotiloihin ei pidä mennä suoraan pellolta.
Ensin käydään tuvassa peseytymässä ja vaihtamassa vaatteet, ohjeistaa asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry:stä. Vasta sitten mennään siipikarjatiloihin, jonne sinnekin täytyy olla tautisulun jälkeen käytettäväksi omat vaateet ja jalkineet.
Myös ajoreitteihin tuotantotilojen läheisyydessä on kiinnitettävä huomiota. Niin sanottujen likaisten ja puhtaiden reittien ei pitäisi kohdata, jotta mullan tai lannan mukana ei tuotantotiloihin missään tapauksessa pääse livahtamaan taudinaiheuttajia.
Siipikarjatilojen tautisuojaukseen kuuluu pitää nurkat siistinä, jotta villilinnuille eikä jyrsijöille ole tarjolla suojaa tai ravintoa.
Nyt viimeistään pitää korjata vuotavat rehujen syöttöputket ja siivota siilojen alustat, jotta tuhoeläimille ei ole tarjolla ravintoa, Nauholz muistuttaa
Villilintuja ei muutenkaan pidä houkutella siipikarjan läheisyyteen. Riskinpaikkoja ovat esimerkiksi lammet ja muut vesistöt, jotka miellyttäisivät vesilintuja.
”Siipikarjatiloilla on hyvällä menestyksellä kokeiltu villilintujen karkottamiseen laitteita, jotka matkivat petolintujen ääntä”, Nauholz kertoo.
Siipikarjan ulkonapitokielto päättyy 31. päivä toukokuuta.
Viime vuoden syyskesällä lintuinfluenssaepidemia levisi suomalaisille turkistarhoille. Todennäköisesti virus tarttui turkiseläimiin villilinnuista. Tartuntatarhojen eläimet on lopetettu ja tarhat ovat tyhjillään. Osalla niistä on meneillään saneeraustoimet, Nauholz kertoo.
Tarhojen läheisyydessä sijaitsevien siipikarjatilojen on syytä olla tarkkana, Nauholz muistuttaa. Tyhjiltä turkistarhoilta ei enää löydy ravintoa jyrsijöille ja ne lähtevät etsimään sitä muualta.