Kananmunien salmonellatilanne ei ole Suomessa huonontunut, vakuuttaa ETT – tapausmäärät ennallaan
Suomessa on todettu tänä vuonna kaksi salmonellatapausta ammattimaisilla kananmunatiloilla – sama määrä kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. ETT:n mukaan näkyvät takaisinvedot ovat luoneet vaikutelman aiempaa vakavammasta tilanteesta.Tilaajalle
Kotimaisen kananmunatuotannon asemaa tukee se, että ulkomaisia kuluttajamunia ei käytännössä myydä suomalaisissa ruokakaupoissa. Kuvituskuva. Kuva: Sanne KatainenViime viikkojen näkyvät salmonellatapaukset ja kananmunien suuret takaisinvedot ovat herättäneet huolta siitä, onko salmonellatilanne Suomessa heikentynyt.
Eläinten terveys ETT ry:n asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholzin mukaan tilanteessa ei kuitenkaan ole tapahtunut olennaista muutosta.
Tänä vuonna salmonellaa on todettu kahdella ammattimaisella kananmunatilalla. Viime vuonna vastaava määrä oli sama.
”Ei mielestämme ole mitään oleellista muutosta tapahtunut”, Nauholz sanoo.
Hänen mukaansa on normaalia, että tapausten määrät vaihtelevat vuosittain. ETT:n tilastojen mukaan ammattimaisissa munintakanaloissa on todettu viimeisen 15 vuoden aikana vuosittain yhdestä kuuteen salmonellatapausta.
Nauholzin mukaan tämänhetkinen keskustelu johtuu ennen kaikkea siitä, että takaisinvedot ovat olleet poikkeuksellisen suuria ja näkyneet siksi enemmän julkisuudessa.
”Nyt takaisinvedot ovat olleet ehkä enemmän esillä lehdistössä, koska niiden kokoluokka on ollut suhteellisen iso.”
”Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset ovat siinä hyvässä asemassa, että voivat luottaa kotimaisten kananmunien turvallisuuteen edelleen.”
Suomessa salmonellatapauksiin reagoidaan nopeasti ja laajasti. Jos salmonellaa löytyy, seurauksena voivat olla kanalan saneeraus, lintujen lopettaminen ja tuotteiden vetäminen pois markkinoilta.
Kuluttajien ei Nauholzin mukaan tarvitse olla huolissaan kotimaisten kananmunien turvallisuudesta.
”Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset ovat siinä hyvässä asemassa, että voivat luottaa kotimaisten kananmunien turvallisuuteen edelleen”, hän sanoo.
Suomella ja Ruotsilla on EU:ssa erityisasema salmonellan torjunnassa. Maiden salmonellataso on niin matala, että ne voivat vaatia muista EU-maista tuotavilta kananmunilta erityisiä salmonellavakuuksia ja testauksia.
Suomen kansallisen salmonellavalvontaohjelman tavoite on, että salmonellan esiintyvyys pysyy alle yhdessä prosentissa tuotantoparvista. Nauholzin mukaan nykyiset tapausmäärät ovat tästä rajasta vielä kaukana.
”Selvää on, etteivät kaksi vuosittaista tapausta ylitä yhden prosentin rajaa”, hän toteaa.
ETT:n mukaan maatalouden taloudellinen paine ei ole heikentänyt kananmunatilojen tautisuojausta. Nauholzin mukaan tautisuojauksen taso on pikemminkin parantunut viime vuosina.
Hänen mukaansa suomalaisen kananmunatuotannon asemaa tukee myös se, että ulkomaisia kuluttajamunia ei käytännössä myydä suomalaisissa ruokakaupoissa.
”Meillä tuontimunia ei ole kuluttajalle tarjolla kaupoissa”, Nauholz sanoo.
Salmonellatapauksista aiheutuvia kustannuksia korvataan tuottajille vakuutusjärjestelmän kautta.
Munapakkaamot vakuuttavat tuottajansa salmonellaryhmäetuvakuutuksilla, joista voidaan korvata muun muassa saneerausten ja lopetettujen lintujen kustannuksia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
