• Hävikkivillaa kasvien katteeksi ja järviruokorouhetta huussin kuivikkeeksi – Innopelletin tuotteet ovat kestävällä pohjalla

    Lammastaloudessa syntyvä ylijäämävilla voidaan hyödyntää kasvualustoissa. Järviruo’osta taas saadaan laadukas komposti- ja kuivakäymäläkuivike.
    Tilaajalle
    Järviruokorouheen hyvä kosteudensitomiskyky tekee siitä ensiluokkaisen komposti- ja huussikuivikkeen, kertoo Annika Kontkanen.
    Järviruokorouheen hyvä kosteudensitomiskyky tekee siitä ensiluokkaisen komposti- ja huussikuivikkeen, kertoo Annika Kontkanen.  Kuva: Ilpo Paananen
    Maatalous|Ympäristö
    6.3.202504:00
    Ilpo Paananen
    Outokumpu

    Outokumpulaisen Innopelletti oy:n perustaja Annika Kontkanen halusi vähentää lampaanvillan hävikkiä kehittämällä sille uusia käyttötapoja. Toisena ajatuksena oli hyödyntää järviä rehevöittävän järviruokon käyttöä kuivikkeena.

    ”Ylijäävää lampaanvillaa hyvin saatavilla. Tällä hetkellä kaikki käyttämäni lampaanvilla tulee Pohjois-Karjalasta.”

    Kontkasen kehittämä lampaanvillarouhe soveltuu kasvualustan osaksi ja villakate katemateriaaliksi kasveille.

    ”Lampaanvillan silppuaminen on haasteellista ja siihen olen etsimässä uutta ratkaisua.”

    Toistaiseksi villa käsitellään olkisilppurilla villakatteeksi ja sen jälkeen valmistetaan pellettimäisiksi palleroiksi pellettikoneella.

    Järviruoko voidaan korjata jäältä raivaussahan kolmioterällä tai viikatteella, hyvissä jääoloissa myös koneellisesti.
    Järviruoko voidaan korjata jäältä raivaussahan kolmioterällä tai viikatteella, hyvissä jääoloissa myös koneellisesti. Kuva: Ilpo Paananen

    Lampaanvilla sitoo tehokkaasti vettä ja luovuttaa veden hitaasti kasvien käyttöön. Näin se vähentää kasteluntarvetta puutarhassa ja kasvihuoneessa. Lampaanvilla sisältää useita ravinteita, kuten typpeä, kaliumia ja fosforia.

    ”Villan ravinteet ovat hitaasti liukenevassa muodossa ja luovuttavat kasveille tärkeitä ravinteita koko kasvukauden ajan.”

    Viljelytietoa Kontkanen on hankkinut ulkomailta, jossa lampaanvillaa on hyödynnetty kasviviljelyssä jo pitkään. Hän on perehtynyt viljelyyn myös omalla koeviljelykentällä.

    ”Villan ravinteet ovat hitaasti liukenevassa muodossa ja luovuttavat kasveille tärkeitä ravinteita koko kasvukauden ajan.”

    Annika Kontkanen
    Annika Kontkasen mukaan tämän talven jääolosuhteet ovat olleet järviruo’on korjuulle suotuisat.
    Annika Kontkasen mukaan tämän talven jääolosuhteet ovat olleet järviruo’on korjuulle suotuisat. Kuva: Ilpo Paananen

    Järviruoko soveltuu Kontkasen mukaan luontevasti lampaanvillan rinnalle luonnonmukaisuutensa ja edullisuutensa ansiosta.

    ”Järviruokorouhe on erinomainen komposti- ja huussikuivike. Sitä voidaan käyttää myös eläinten kuivikkeena sekä katemateriaalina yhdessä lampaanvillan kanssa.”

    Järviruoko kerätään talviaikaan niittämällä viikatteella tai raivaussahan kolmioterällä jään päältä ja kootaan pressulle, joka vedetään rantaan. Keräämiseen tarvitaan lupa maan- tai vesialueen omistajalta.

    ”Meillä on täällä innokkaita talkoolaisia, jotka tulevat tarvittaessa apuun”, Kontkanen kiittelee.

    Järviruoko varastoidaan sisätiloihin ja kuivikerouhe valmistetaan traktorikäyttöisellä olkisilppurilla.

    Hyvän kosteuden sitomisominaisuuden ansiosta järviruokoa tarvitaan puu- ja turveperäisiä kuivikkeita vähemmän.

    Kasvualustoihin soveltuva lampaanvillarouhe luovuttaa veden ja ravinteet hitaasti kasvien käyttöön.
    Kasvualustoihin soveltuva lampaanvillarouhe luovuttaa veden ja ravinteet hitaasti kasvien käyttöön. Kuva: Ilpo Paananen

    Innovaatioiden kehittäminen tuotteiksi on vaatinut Kontkaselta ennakkoluulottomuutta, sitkeyttä ja rohkeutta.

    ”Yrittäjäksi ryhtyminen oli haastavaa, koska olen aina ollut työntekijä ja yrittäjyyden mieltäminen osaksi identiteettiä teetti töitä.”

    Kiinnostus maaseudun elinvoimaisuuden kehittämiseen heräsi YAMK-opintojen aikana opinnäytetyötä tehdessä. Yrittäjäksi ryhtyminen osoittautui välttämättömyydeksi.

    ”Yrittäjänä pääsin toteuttamaan tavoitteitani juuri niillä keinoin kuin koin parhaaksi.”

    Yritys on saanut rahoitusta ely-keskuksen lisäksi Joensuun Seudun Leader-yhdistyksen kautta. Yrityksen tuoteinnovaatiot ovat keränneet useita palkintoja erilaisissa kilpailuissa.

    ”Yrittäjäksi ryhtyminen oli haastavaa, koska olen aina ollut työntekijä ja yrittäjyyden mieltäminen osaksi identiteettiä teetti töitä.”

    Annika Kontkanen

    Kontkasen tavoitteena on kehittää yritystoimintaa ekologisesti kestävästi.

    ”Tarpeettomia kuljetuksia karsitaan ja tavoitteena on kerätä raaka-aineita aluekohtaisesti tiettyyn paikkaan ja mahdollisesti myös tuotteistaa siellä. Olen kiinnostunut myös järjestämään kursseja esimerkiksi kyläyhdistyksille ja muille toimijoille.”

    Yrityksen asiakkaita ovat kotitalouksien lisäksi puutarhaharrastajat, kotitarveviljelijät sekä kotikanalat. Tuotteita on myynnissä verkkokaupassa, messuilla ja erilaisissa tapahtumissa.

    ”Jälleenmyyjien haku on aloitettu. Tavoitteena on laajentaa myyntiä kauppapuutarhoille ja yrityksille.”

    Yrityksen tuoteperheen muodostavat Inno-Onni lampaanvillarouhe ja Inno-Onni järviruokorouhe. Paperipussiin pakatun villarouheen pienin pakkaus on 1,5 litraa. Järviruokorouheen pakkauskoot ovat viidestä litrasta 60 litran paperisäkkiin.

    ”Meidän tuotteet ovat taatusti kuvia, eivätkä jäädy pakkasessa”, Kontkanen lupaa.

    Innopelletti oy

    Outokumpu

    Perustaja Annika Kontkanen vuonna 2022

    Lampaanvillarouhe, kasvualustat

    Järviruokorouhe, komposti- ja kuivakäymäläkuivike

    Lisää aiheesta
    • Peittojen ja tyynyjen täytteeksi soveltuu parhaiten texel-rodun villa.

      Talous | Kehräämö joutuu vähentämään villan ostoa lampureilta – peitetehtaalla kotimaisesta raaka-aineesta valmistetut tuotteet loppuvat kesken vuodesta toiseen

      Tilaajalle
    • Juha Tähkämaa aloittaa vuoden vaihtuessa Suomen lammasyhdistyksen puheenjohtajana. Hän uskoo, että lampaanlihan kysyntä kasvaa, jos tarjontaa saadaan lisättyä.

      Lihantuotanto | Lampaasta tuli väliinputoaja – ”Tätä menoa lammastalous kuihtuu Suomesta”

      Tilaajalle
    • Lampaita metsälaitumella. Kuvituskuva.

      Kauppa | Kotimainen villa on pikamuotiin hukkuvassa maailmassa todellinen ekoteko – lisäksi lampaat ylläpitävät monimuotoista luontoa ja katoavaa kulttuurimaisemaa

    Artikkelin aiheet
    lampaanvilla
    järviruoko
    kestävä kehitys
    maaseutuyrittäjyys
    kiertotalous
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä