
Pirtin Kehräämö Mikkelissä joutuu alkavana vuonna vähentämään villan ostoa selvästi.
”Etenkin valkoista villaa on varastossa todella paljon. Voimme ostaa lähinnä mustaa ja ruskeaa, jotta kaikki varat eivät ole kiinni villavarastossa. Myös lampureille tilanne on tietysti ikävä”, toimitusjohtaja Päivi Hämäläinen sanoo.
Kotimaisten villalankojen menekki on vaikean taloustilanteen myötä taittunut ja yritys on joutunut lomauttamaan henkilöstöä.
”Panostamme nyt markkinointiin ja myyntiin, jotta villalle olisi taas tarvetta. On kuitenkin pakko hakea myös tehokkuutta, emme voi vain odottaa äkkimuutoksia.”
Uusia asiakkaita haetaan muun muassa Saksasta. Mikkelissä sijaitseva kehräämö osallistuu tammikuussa ensimmäistä kertaa Grüne woche -messuille. Siellä tehdään asiakastutkimusta siitä, mitkä tuotteet Saksassa kiinnostavat sekä haetaan tunnettavuutta verkkokaupalle, joka avataan myös saksankielisenä ennen messuja.
Lampurien omia villaeriä kehrätään Pirtissä jatkuvasti.
”Siinä pidämme hyvää tahtia yllä”, Hämäläinen lupaa.
”Etenkin valkoista villaa on varastossa todella paljon. Voimme ostaa lähinnä mustaa ja ruskeaa, jotta kaikki varat eivät ole kiinni villavarastossa. Myös lampureille tilanne on tietysti ikävä.” Päivi Hämäläinen
Hyvälaatuiselle texel-liharotuisten lampaiden villalle kysyntää riittää, kertoo Porin Villa & Peite -yrityksen toimitusjohtaja Ville Viinikka.
”Uusille villan sopimustuottajille olisi tarvetta, sillä Suomivillasta tehdyt tuotteet on viime vuosina myyty loppuun joka vuosi”, Viinikka kertoo.
Sänkyjä, patjoja ja petivaatteita valmistava yritys on kasvattanut kotimaisen villan osuutta selvästi joka vuosi jo runsaan 10 vuoden ajan. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta peitoille ja tyynyille on kysyntää. Markkinatilanne ja hiljainen asuntokauppa vaikuttavat enemmän patjojen ja sänkyjen menekkiin.

Suomalaisen villan osuus on jo yli puolet Porin Villa & Peitteen omasta tuotannosta. Kaikki vauvojen ja lasten tuotteet tehdään suomalaisesta texel-villasta, samoin aikuisten peitot ja tyynyt. Ranskalaista villaa käytetään esimerkiksi patjoissa ja sängyissä.
”Tänä vuonna päästään ehkä 25 000 - 30 000 kotimaiseen villakiloon”, Viinikka arvioi tulevaa.
Hän kertoo yrityksen olevan jo nyt Suomen suurin kotimaisen villan käyttäjä.
”Kunnianhimoinen tavoitteemme on nostaa kotimaisen villan hyötykäyttöaste 90 prosenttiin.”
Villasta iso osa päätyy edelleen jätteeksi niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. ”Tilanne on pahasti retuperällä”, Viinikka harmittelee.
Synteettisten kuitujen, kuten polyesterien, osuus kaikista valmistetuista tekstiileistä on vuosikymmenien saatossa kasvanut ohi luonnonmateriaalien. Vuonna 2023 niitä oli noin 54 prosenttia valmistetuista tekstiileistä, ilmenee Materials Marketin raportista.
”Kaikki tämä tuotettu polyesteri viimeisen vuosikymmenten ajalta on kaatopaikoilla ja vesistöissä nyt ja tulevaisuudessa”, Viinikka harmittelee.