

Kurikassa Haapojan tilalla kasvukauden alku on ollut suotuisa erityisesti broilereiden rehuksi omalla tilalla käytettävän vehnän osalta.
”Vehnää on viljelyssä kaikkiaan noin 130 hehtaaria”, kertoo Jussi Haapoja.
Tila on vehnän osalta omavarainen, siihen pyritään muutenkin. Broilerihallien energiasta viidennes tulee aurinkopaneeleista.
”Aurinkovoimaan on kiinnostusta investoida enemmänkin. Tällä hetkellä laajentamista hidastaa rakennusten vanha kaapelointi”, Haapoja toteaa.
Haapojan tilalla on kasvatettu broilereita vuodesta 1991. Alkuun lähdettiin 15 000 linnulla, nyt lintumäärä on 70 000.
Tekniikka on kehittynyt mutta eläinten hoito on sinänsä pysynyt Haapojan mukaan vuosikymmenten saatossa pitkälti samana.
”Suurin muutos tuli pari vuotta sitten, kun siirryttiin käsilastauksesta koneelliseen lastaukseen.”
Tilavaatimusten muututtua 90-luvulla rakennetussa 30 000 linnun hallissa kasvaa nykyään 20 000 lintua.
”Lihakiloina tuotantomäärät ovat kuitenkin lähes samat rehuhyötysuhteen tehostumisen ja eläinten jalostustyön ansiosta.”

Haapojan kokemus ja saama kuluttajapalaute vahvistavat luottamusta siihen, että suomalaista ruokaa ja ruoantuotantoa arvostetaan. Viljelijöiden somenäkyvyys vie tietoa tuotannon arjesta hyvällä tavalla kuluttajille, hän sanoo. Myös omalta tilalta jaetaan someen sisältöä.
”Tuntuu, että asenne on muuttunut positiivisemmaksi, vaikka yleinen keskustelu tuntuu toisaalta viime vuodet syyllistäneen maataloutta yhä enemmän. Lihansyönnistä suomalaiset eivät luovu. Kritiikissä on kyse lopulta siitä, että pieni vähemmistö pitää suurta ääntä tuputtaen omaa agendaansa.”
”Ei tämä mikään automaattinen kultakaivos kuitenkaan ole. Sitä Exceliä ei saa hetkeksikään unohtaa.”
Broilerintuottajan näkymät tulevaisuuteen ovat luottavaiset. Kulutus on kasvussa.
”Ei tämä mikään automaattinen kultakaivos kuitenkaan ole. Sitä Exceliä ei saa hetkeksikään unohtaa. Tuotantotulokset on pidettävä hyvänä ja kuluista on löydettävä karsittavaa. Toimintaa on kehitettävä koko ajan siitä kulmasta.”
Seuraava polvi on jatkamassa 1920-luvulta suvun viljelyksessä ollutta tilaa. Jussi Haapoja haluaa näyttää omille pojilleen kannustavaa esimerkkiä tilan kehittämisessä. Koska ala ja vaatimukset muuttuvat jatkuvasti, kouluttautuminen on tärkeässä osassa yrittäjyyttä. Hän on juuri suorittanut liiketoiminnan ammattitutkinnon Lapualla Suomen yrittäjäopistolla.
”Maatalousyrittäjän talousosaamisen tärkeyttä painotetaan tänä päivänä syystäkin, lisäksi pitää osata verkostoitua ja tehdä yhteistyötä asiantuntijoiden kanssa. Mutta kyllä maausko on se kaikkein tärkein asia. Keväällä pitää innostua kylvönteosta.”
”Yötä päivää voi tilalla olla, tekemistä kyllä riittää. Mutta jos sinne jämähtää, ei tule tilan kehittämisestä mitään”, hän jatkaa.

Tuore alaa koskeva keskustelunaihe ovat hidaskasvuiset broilerit ja kysymys siitä, pitäisikö Suomessakin siirtyä niiden kasvatukseen.
Rodun vaihtaminen ei sinänsä olisi Haapojan mukaan mikään ongelma, mutta se näkyisi broilerin hinnassa. Pidempi kasvatusaika nostaa kustannuksia ja se tulisi näkymään lopputuotteessa kuluttajalle. Jos suomalainen broileri olisi hinnaltaan kalliimpaa, myös paine tuonnin lisäämiseen kasvaisi.
Haapoja ei kuitenkaan vastusta hidaskasvuista broileria.
”Me tuottajat tuotamme sitä, mitä kuluttaja haluaa syödä”, hän summaa.
”Toki on syytä pohtia, mitä se 15 lisäpäivää eläimelle tuo. Suomessa eläinten hyvinvointi on nykyisellään korkealla tasolla ja sitä seurataan muun muassa lintujen jalkaterveyden kautta”, Haapoja muistuttaa.
Alkutuotannon edunvalvonnalta Haapoja odottaa terästäytymistä.
”Eu-tasolta tuleva sääntely on kuin tikanheittoa, jossa vuosittain muutetaan määräyksiä. Brysselissä suomalaisen tuotannon eteen tehdään hyvää työtä, mutta kotimaassa mielipiteet ovat maltillisia. Vahvempia kannanottoja pitäisi lisätä.”
Tuottajan asema ruokaketjun heikoimpana on yhteisesti esitetty huoli yhteiskunnassa, mutta toimet asian parantamiseksi ovat olleet vähissä.
”Elintarvikemarkkinalaki ei oman alan sopimustuotantoon juuri uutta tuo, mutta se on osoitus siitä, että jotakin yritetään tilanteelle tehdä. Vaikka kauppa käänsi senkin niin, että häviäjä on kuluttaja”, Haapoja sanoo.