Keski-Suomessa Muuramen kunnassa sijaitsevan Syrjälän tilan historia ulottuu 1700-luvun puoliväliin. Sieltä saakka tilalla on harjoitettu maataloutta.
Nykyisin tilaa hoitavat Matti ja Minna Häkkinen. Tila on ollut alun perin Matin mummun syntymäkoti.
”Ennen tämä oli maitotila, mutta 1970-luvun alussa on siirrytty naudanlihantuotantoon. Se ei ole tuohon aikaan ollut mikään yleinen tuotantosuunnan vaihdos”, Matti Häkkinen toteaa.
Häkkiset ottivat tilan haltuunsa vuonna 1994. Molemmat heistä vastaavat tilan käytännöntöistä, mutta myyntipuolta hoitaa ainoastaan Minna. Tilalla on ehditty kokeilla lihakarjankasvatusta monessa eri muodossa.
”Aloitimme perinteisesti eli ostimme vasikoita ja kasvatimme ne teuraiksi. Tämän jälkeen tilalla siirryttiin välikasvatukseen, jossa kasvatimme maitotiloilta välitettyjä maitorotuisia risteytysvasikoita kaksiviikkoisista puolivuotiaiksi”, Minna Häkkinen kertoo.
Kun tilalla alettiin pitää emolehmiä aloitustapa ei ollut helpoin, eikä välttämättä suosituimmasta päästä.
”Emolehmät olivat alunalkujaan risteytyshiehoja, siitokseen käytetyt sonnit olivat kuitenkin alusta alkaen kantakirjattuja aberdeen angus rotuisia. Ostettiin me aikanaan kerran neljä puhdasta angus hiehoa, lopulta kuitenkin parhaat tulokset saatiin näiden risteytysemolehmien avulla”, Häkkiset toteavat.
Tilan tämänhetkinen karja on jalostunut kolmesta tilalle hankituista alkuperäisestä risteytysemolehmästä. Puhdasrotuinen aberdeen angus -karja tilalle on syntynyt pitkäjänteisen jalostuksen ansiosta kolmen sukupolven jälkeen.
”Vaikka emme valinneet sitä tavanomaisinta tapaa aloittaa jonkin tietyn rodun kasvatusta, olemme voineet todistaa, että näinkin voi menestyä. Toki vastoinkäymisiäkin on koettu, mutta niistä on tietysti aina opittu jotain”, Matti Häkkinen sanoo.
Vasikoiden välikasvatus tilalla lopetettiin vuonna 2020 jonka jälkeen keskityttiin täysin emolehmiin. Lihan suoramyyntiä tilalla on ollut jo yli kymmenen vuotta.
”Parhaimmillaan meillä on ollut 35 emolehmää. Tällä hetkellä niitä on 21. Meillä on tarkoituksena ajaa lähivuosien aikana maltillisesti ja järkeistetysti lihakarjan kasvatustoimintaa alas”, pariskunta kertoo.
Häkkiset haluavatkin korostaa, että tilan toiminta ei ole koskaan ollut ainut elinkeino heille. Kuluttajien on välillä vaikea ymmärtää, ettei tämän kokoisella karjalla nykypäivänä kahta ihmistä taloudellisesti työllistetä.
”Tuntimäärinä tietysti töitä riittää niin paljon kuin niitä vain jaksaa tehdä. Itse teen tilan töiden lisäksi muun muassa maatalouden kirjanpitoja ja EU-tukihakemuksia. Teen myös muiden kuin maatalousyritysten kirjanpitoja ja talousneuvontaa”, Minna Häkkinen kertoo.
”Ilman luotettavaa yhteistyötilaa näin monen tuotteen tuottaminen eri jalostajilla ei olisi mitenkään kannattavaa tai edes mahdollista.”
Syrjälän tilamyymälästä löytyy monipuolinen valikoima erilaisia lihatuotteita sekä jalosteita. Lihajalosteiden valmistukseen on valittu vuosien saatossa parhaat tekijät.
”Nakit, makkarat, savulihan, juustowurstin ja kebabpötköt valmistaa Savo-Karjalan Liha oy, säilykkeet tuotetaan Säilyke Herttua oy:lla, Yrjö Wigren oy hoitaa meetwurstin ja Teivon Deli oy puolestaan kebablastut”, luettelee Minna Häkkinen.
Nautojen teurastukset hoidettiin ennen pääasiassa Atrialla, nykyään teurastukset hoitaa Liha Hietanen oy. Lihojen leikkuun suorittaa vahvalla ammattitaidolla saarijärveläinen Kivijalka Butchery. Näin monen eri toimijan käyttäminen tuotantoketjussa vaatii toimivaa logistiikkaa ja ennen kaikkea hyviä yhteistyökumppaneita.
”Teemme toisen paikallisen lihatilan kanssa yhteistyötä. Suunnittelemme yhdessä eläinten ja tuotteiden logistista puolta. Ilman luotettavaa yhteistyötilaa, tällä hetkellä näin monen tuotteen tuottaminen eri jalostajilla ei olisi mitenkään kannattavaa tai edes mahdollista, polttoaineiden hintojen ollessa pilvissä”, Minna Häkkinen toteaa.
Lihan jalostajien vaatimat tilattujen tuotteiden minimäärät kannustavat myös tilayhteistyöhön. Eläimiä tilalta lähtee teuraaksi noin kolmen viikon välein. Kerralla teurastettavat määrät vaihtelevat yleensä yhdestä kahteen nautaan.
”Ruhokiloina (luullista lihaa) tilalla tuotettiin vuonna 2023 noin 9000 kiloa. Keskimääräiset tuotokset ruhokiloina ovat hiehoista noin 210 kiloa ja sonneista 450 kiloa. Isoimmista sonneista saadaan 500 kiloa ja pienimmistä vajaa 400 kiloa. Hiehot lähtevät teuraiksi yhden vuoden iästä alkaen ja sonnit puolestatoista vuodesta eteenpäin”, Matti Häkkinen sanoo.
Vaikka lähivuosina tilallisen rooli on väistymässä Häkkisten elämästä, Minna tiedostaa, että innovatiivisena ihmisenä on vaikea olla kehittelemättä uusia tuotteita.
”Mielestämme on hyvä tarjota kuluttajille mahdollisuuksia nähdä mistä ruoka oikeasti tulee.”
Tilalla on myös vuosien saatossa järjestetty monenlaisia tapahtumia, jotka herättävät edelleen ihmisten kiinnostusta.
”Mielestämme on hyvä tarjota kuluttajille mahdollisuuksia nähdä mistä ruoka oikeasti tulee. Ensi kesänä meillä on myös taas Kukkamaa, josta voi itsepoimintana ennakkoon sovittuina ajankohtina kerätä ja ostaa erilaisia kukkia tai vaikka vaan nauttia kukkaloistosta ja samalla tutustua tyytyväisenä laiduntavaan laumaan.”
Osa ihmisistä onkin nimennyt Kukkamaalla vierailut kukkaterapiaksi, Häkkiset toteavat.
Muuramessa
Omistajat: Matti ja Minna Häkkinen
Pinta-ala:noin 40hehtaaria
Yritysmuoto:Toiminimi
