Pätkärahoituksella toiminut Välitä viljelijästä saa lopulta pysyvän aseman – ”Tarve toiminnalle ei ole ainakaan vähenemään päin”
Hallitusohjelma lupaa myös turvata lomituspalveluiden toiminnan.Tilaajalle
Heli Backman on tyytyväinen hallitusohjelman Melaan liittyviin kirjauksiin. Kuva: Mikko KäkeläMaatalousyrittäjien eläkelaitos Melassa luettiin tuoretta hallitusohjelmaa isolla ilolla. Vuosikaudet väliaikaisen rahoituksen turvin pyörineestä Välitä viljelijästä -toiminnasta luvataan vihdoin tehdä pysyvä toimintamalli. Lisäksi lomituspalvelut säilytetään ohjelman mukaan vähintään nykyisellä tasolla.
Melan toimitusjohtaja Heli Backman toteaa, että molemmat kirjaukset tukevat merkittävällä tavalla maatalousyrittäjien työssäjaksamista.
Toissa vuonna Välitä viljelijästä -tilakäyntejä tehtiin lähes 2 100, viime vuonna määrä nousi yli 2 500:aan.
Backman toteaa, että tilojen tiukka taloustilanne näkyy viime vuoden luvuissa. Lisäksi tuen tarpeeseen vaikuttavat yleinen epävarmuus ja maataloussektorilla tapahtuneet nopeat muutokset.
Keväällä julkaistun tuoreimman työkykykyselyn mukaan 46 prosenttia maatalousyrittäjistä koki voimattomuuden ja väsymyksen tunnetta. Osuus on kasvanut kahden viime vuoden kuluessa voimakkaasti, Backman toteaa. Myös stressin ja masentuneisuuden kokemukset ovat lisääntyneet.
”Tarve Välitä viljelijästä -toiminnalle ei siis ole ainakaan vähenemään päin.”
Silti toiminta on vuosikausia toiminut väliaikaisen rahoituksen turvin.
”Nyt epävarmuus poistuu, ja toimintamallista tulee pysyvä”, Backman toteaa tyytyväisenä.
Tällä hetkellä työn rahoitus on turvattu vuoden 2024 loppuun. ”Kunhan lakivalmistelu alkaa, näemme sen yksityiskohdat. Todennäköisesti laki tulee voimaan vuoden 2025 alusta”, Backman arvioi.
Välitä viljelijästä -työntekijöitä on yhteensä 15 eri puolilla maata. Backman toteaa, että he ovat kokeneita ja erittäin sitoutuneita työhönsä. He tuntevat paikalliset olot ja ovat helposti tavoitettavissa.
Työntekijöiden ympärille on koottu varhaisen välittämisen verkosto. Siihen kuuluu muun muassa lomituksen paikallisyksiköitä, eläinlääkäreitä, neuvontajärjestöjä ja meijereitä. Ajatuksena on, että viljelijöiden kanssa säännöllisesti tekemisissä olevat ihmiset voivat havaita avun tarpeen ja ohjata yrittäjän oikeaan paikkaan.
Välitä viljelijästä -työntekijän käynnit ovat tilalle maksuttomia. Työssä keskeisiä tekijöitä ovat luottamus ja yksityisyydensuoja.
Backman on tyytyväinen siihen, että Välitä viljelijästä -ostopalvelusitoumuksen saaneiden joukossa on suunnilleen yhtä paljon miehiä ja naisia. ”On hyvä, että projektin toimilla on saatu myös miehet mukaan.”
Tuotantosuunnista vahvimmin edustettuina ovat lypsykarjatilat – todennäköisesti työn suuren sitovuuden takia, Backman arvioi.
"Kaikesta työstä täytyy välillä päästä irti, jotta siinä jaksaa.”
Lomitus on toinen yrittäjien jaksamisen kannalta oleellinen asia. "Kaikesta työstä täytyy välillä päästä irti, jotta siinä jaksaa”, Backman sanoo. Lisäksi sairastumistilanteessa on saatava apua, jotta voi toipua rauhassa.”
Myös lomituksen jatkuvuus turvataan hallitusohjelmassa.
Kun maatalousyrittäjien tyytyväisyyttä lomituspalveluihin viimeksi mitattiin, tulos oli kouluarvosanoin mitattuna 8,09. ”Aika hyvä lukema, vaikka keskustelusta joskus saa ehkä toisenlaisen kuvan”, Backman toteaa.
Lomituspalveluihin oikeutettujen tilojen määrä on vähentynyt vauhdilla. Vuonna 2000 niitä oli lähes 30 000, viime vuonna noin 8 600.
Vaikka lomittajia tarvitaan nyt vähemmän kuin aiemmin, lomittajapula on edelleen todellisuutta. Nyt muutkin alat vetävät hyvin, joten kilpailu työvoimasta kasvaa, Backman huomauttaa.
Mela ja lomitusyksiköt pyrkivät markkinoimaan lomitustyötä ja lisäämään sen houkuttelevuutta esimerkiksi yhteistyössä maatalousoppilaitosten kanssa, hän kertoo.
Myös työn järjestelyjä pohditaan parhaillaan yhdessä yksiköiden kanssa.
”Keskeinen ajatus on, että saataisiin lomittajalle yksiosainen työpäivä. Ainakin isommilla tiloilla voisi olla mahdollista järjestää työpäivä niin, ettei lomittajalle tulisi kaksinkertaista työmatkaa. Se lisäisi työn houkuttelevuutta.”
Yksi Backmanin huolenaiheista on se, että vain noin 30 prosenttia maatalousyrittäjistä kuuluu työterveyshuollon piiriin. ”Toivoisin, että liittymisaste olisi korkeampi.”
Työterveyshuoltoon kuuluvat ennaltaehkäisevät terveystarkastukset ja tilakäynnit auttavat osaltaan yrittäjää jaksamaan ja ylläpitämään työkykyään.
Backman pohtii, mikä on syynä alhaiseen liittymisasteeseen. ”Ehkä asiaa ei vain ole pysähdytty ajattelemaan tai kustannukset mielletään suuremmiksi kuin ne ovat.”
Backman muistuttaa, että Kela korvaa tilakäyntejä ja osallistuu terveystarkastusten kustannuksiin.
- Osaston luetuimmat
