Sateet kiusaavat perunan nostoa, yleisnäkymä on kuitenkin vielä kohtuullinen

Alkukesä oli turhan kuiva, nostokausi taas liian sateinen. Tämä näyttää tänä vuonna olevan perunantuotannon yleiskuva kaikkialla.

Moni on sateista huolimatta saanut nostot etenemään tai valmiiksi asti, mutta märimmillä alueilla ollaan suurissa ongelmissa.

Suupohja on yksi ruokaperunan päätuotantoalueista Suomessa. Siihen kuuluvalla Karijoella käydään läpi jo toista peräkkäistä äärimmäisen märkää nostokautta.

Veli Yli-Hannula kertoo, että Karijoella satoi elo–syyskuussa 274 millimetriä. Vuotuinen sademäärä alueella on normaalisti 600 milliä, nyt syyskuun loppuun mennessä kertyi jo 640 millimetriä.

”Tuntuu viime kauden toisinnolta”, Yli-Hannula toteaa. ”Viime vuonnakin Karijoki oli Suomen sateisin kunta.”

Tilan peruna-ala on toista sataa hehtaaria. Viime vuonna sato jäi noin neljänneksen normaalia heikommaksi.

Tänä vuonna tilanne näytti heinäkuun lopussa erittäin hyvältä. ”Mutta elokuun aikana lisäkasvu jäi koviin sateisiin.”

Veli Yli-Hannulan tilalla perunan nosto on märkyyden takia todella hankalaa. Kuva: Johannes Tervo

Odotettavissa oli hyvä sato, mutta nyt määrä jää normaaliin, jos se saadaan nostettua, Yli-Hannula luonnehtii. Hänellä oli keskiviikkona nostamatta hiukan alle 30 prosenttia alasta.

Nosto on hidasta, kun on valittava kantavimpia paikkoja ja oltava tarkkana, ettei märkyyden pilaamia mukuloita päädy varastoon. ”Nyt saadaan nostettua päivässä vajaa puolet siitä mitä normaalioloissa.”

”Meidänkin tilalta on jo mennyt ruokaperunaksi tarkoitettuja eriä hiutaleraaka-aineeksi, kun on ollut epäily, että säilyvyys on huono. Hinta putoaa silloin noin puoleen.”

Yli-Hannula arvioi, että tilanne on näin paha melko pienellä alueella. ”Monin paikoin on saatu ihan hyviä satoja. Perunaa kyllä on.”

Penttilän perunatilan Helmi, Elle, Anne ja Hilla Penttilä kuvassa huhtikuussa 2021. Kuva: Tomi Hirvinen

Penttilän Perunatilalla Kalajoella tilanne näyttää paremmalta. ”Sateet aiheuttavat meilläkin haasteita, mutta ei läheskään sellaisia kuin Karijoella”, Anne Penttilä toteaa.

Nostojen aloituksen jälkeen Pitkäsenkylällä on satanut noin 100 millimetriä.

Penttilän 130 perunahehtaarista oli keskiviikkona nostettu noin kaksi kolmannesta.

”Nostamme satoa kolmella yksiköllä. Vähän haastavissa olosuhteissa, mutta nostetaan kuitenkin.”

Tilan pelloilla on läpäisevä maalaji ja salaojituksiin ja peruskuivatukseen on panostettu. ”Vaikka sadonkorjuun aikana on satanut lähes päivittäin, jokaiselle poutapäivälle on löytynyt sellainen pelto, johon on päässyt nostamaan.”

Mikko Mäläskä kertoo kuivuuden haitanneen sateita enemmän. Kuva: Maiju Pohjanheimo

Mikko Mäläskän tilalla Tyrnävällä perunasato saatiin korjattua tiistaina. Peruna-ala oli satakunta hehtaaria.

Kuivuus on Tyrnävällä haitannut enemmän kuin sateet, Mäläskä kertoo. ”Käytännössä koko kesä oli liian kuiva, ja sateet alkoivat väärään aikaan eli korjuukauden alussa.”

Sateet hidastivat korjuuta lähinnä niin, että työpäiviä jouduttiin lopettamaan kesken. ”Tilanne ei meillä ollut niin huono kuin Etelä-Pohjanmaalla.”

Sadon määrää Mäläskä luonnehtii normaaliksi ja laatua kohtalaisen hyväksi.

Kostia Kovalechuk ja Nelia Kholovik lajittelivat torstaina perunaa Arto Alatalon ajaman nostokoneen kyydissä Tyrnävällä. Kuva: Kai Tirkkonen

Tyrnäväläisellä Pertti Alatalolla nostot ovat vielä kesken. Keskiviikkona hän arvioi, että korjaamatta oli noin 30 hehtaaria vähän reilusta 100 hehtaarista.

”Alkukesä oli turhan kuiva”, toteaa myös Alatalo.

Nostokautta ovat kiusanneet jatkuvat sadekuurot. ”Ei ole oikein kunnon poutapäiviä ollut. Perunan laatu ja säilyminen huolestuttaa.”

Alatalo toteaa kuitenkin, että pahimmalta on säästytty. ”Meidän kohdalla ei ole tullut mitään mahdottomia vesikuuroja.”

Tällä hetkellä näyttää siltä, että sadosta tulee keskimääräinen, jos vain laatu säilyy, hän toteaa.