
Jari Heiskasen tilalla Sonkajärvellä on otettu hyvin ennakkoluulottomasti käyttöön uusia ratkaisuja, kuvailee tutkija Arja Louhisuo Luonnonvarakeskuksesta.
”Tila on jo varhain yhdistänyt suorakylvöä ja nurmiviljelyä. Perinteisesti on ajateltu, että nurmi vaatii aina uudistamisessa kynnön.”
Tila on ollut aktiivisesti kokeilemassa uusia asioita esimerkiksi hiiliviljelijäkoulutuksen kautta, hän kertoo.
Myös esimerkiksi nurmipalkokasvien kuten apilan hyödyntäminen on tilalla korkealla tasolla.
Kun lannoitteiden hinta oli korkeimmillaan, kiinnostusta apilaan oli Suomessa kovastikin, kertoo Louhisuo. Nyt on palattu enemmän totuttuihin käytäntöihin.
Kun apilaa käytetään niukalti, sen vaikutus lannoitekustannuksiinkin pysyy pienenä. Apilaa saatetaan lisätä, mutta lannoitus pidetään entisellään.
”Palkokasvien positiiviset vaikutukset maan rakenteeseen ja kasvukuntoon tunnistetaan”, hän jatkaa. ”Nautakarjataloudessa elää kuitenkin aika voimakkaana myyttejä aiheeseen liittyen, kuten apilan yhteys tiinehtyvyysongelmiin.”
Tutkimusten perusteella apila ei aiheuta ongelmia nautojen tiinehtyvyyteen. ”Lampailla saattaa sen sijaan esiintyä haasteita.”
Toinen syy apilan välttelyyn nautatiloilla on niukkakuituisuus.
Kevennetyn muokkauksen menetelmät ovat kosteutta säästäviä menetelmiä
Nurmella olisi hirveän tärkeää, että sen ikää ja uusimisväliä pystyttäisiin pidentämään, Louhisuo pohtii. Siten nurmesta tulisi aidosti hiilinielu.
Kyntö ja muokkaaminen kiihdyttävät hajoamista.
Muokkaamisen vaikutuksia maan rakenteeseen ja hiilivarantoihin on kuitenkin nurmilla toistaiseksi tutkittu puutteellisesti.
Nurmen uusimiselle on toki ymmärrettävät syyt: Esimerkiksi kalkin vaikutus on maakerrokseen sekoitettuna parempi. Myös kestorikkakasvit saavat muokatessa kyytiä.
Kevennetyn muokkauksen menetelmät ovat kuitenkin kosteutta säästäviä. Niissä on potentiaalia myös sopeutua sään ääriolosuhteisiin.
Kun olosuhteet ovat kuivat, uusi nurmi saattaa kasvaa harvaksi ja huonokuntoiseksi.
Louhisuo on parhaillaan mukana Nurmi Living Lab -hankkeessa.
Tavoitteena on löytää esimerkiksi viljelymenetelmiä, joilla nurmien ikää saadaan pidennettyä mutta tuottavuus säilytettyä.
”Toivotaan, että saamme uusia viljelijöitä ja sidosryhmiä mukaan Living Lab -aktiviteetteihin. Näin pystymme kehittymään ja ylläpitämään nurmeen pohjautuvaa kotieläintuotantoa.”