Eläintuotanto säilyy osana ruokaketjua ilmastonmuutoksen edetessä
Ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaihteluita pystytään hallitsemaan nurmiviljelyssä paremmin kuin esimerkiksi voimaperäisessä viljan viljelyssä.Tilaajalle
Laitumien kantokyky näyttää Aalto-yliopiston mallinnusten mukaan paranevan ilmastonmuutoksen edetessä. Tämä saattaa olla Suomella vahvuus ruuan vientimarkkinoilla. Kuva: Sanne KatainenEläintuotanto tulee säilymään merkittävänä osana maailman ruuantuotantoa myös jatkossa, arvioi Aalto-yliopiston tutkija Mika Jalava.
Karjatalouden näkymät ilmaston muuttuessa eivät ole yhtä huolestuttavia kuin viljan viljelyn, sillä ilmastonmuutoksen aiheuttamia vaihteluita pystytään hallitsemaan nurmiviljelyssä paremmin kuin hyvin voimakkaassa viljan viljelyssä.
Jalavan näkemys eläintuotannon merkityksen säilymisestä perustuu kansainvälisen tutkimusryhmän selvitykseen, jossa on tutkittu maailman biomassojen tulevaisuuden näkymiä maailman ilmaston neljän eri lämpenemismallin tilanteissa. Jalava on yksi ryhmän tutkijoista.
Karjatalouden vähentymistä hidastaa myös tiivis kytkös muuhun viljelyyn.
Monen viljelykasvin kannattava tuotanto perustuu ruuan ja rehun yhteistuotantoon. Tämä koskee vahvimmin öljykasveja, joissa tuotannon eri jakeet menevät eri käyttötarkoituksiin
Muutoksia ruokaketjuun pitäisi tehdä siitä näkökulmasta, miten järjestelmä kokonaisuutena toimii mahdollisimman hyvin, Jalava muistuttaa.
”Ei niin, että päätetään vähentää jotakin ja sitten katsotaan, mihin muuhun se vaikuttaa.”
Lisäksi on tärkeää tarkastella sitä, miten eri tuotantosektorien ennustetaan selviävän ilmastonmuutoksesta.
Globaalin ruuantuotannon näkökulmasta alueita tulisi käyttää nykyistä vahvemmin siihen, missä ne ovat parhaimmillaan.
”Siellä, missä ei voida tuottaa ruokaa suoraan ihmisille, muunnetaan biomassaa eläinten kautta ihmisten ravinnoksi”, Jalava sanoo viitaten nurmien ja laidunten käyttöön.
”Asioita katsotaan liian helposti haittanäkökulmasta. Pitäisi nähdä myös positiiviset puolet ja kokonaisuus. Jos maailman väestö edelleen kasvaa, ruokaa on pakko tuottaa lisää ja tehokkuutta tuotannossa tarvitaan.”
Maailmanlaajuista elintarviketarjontaa voitaisiin kasvattaa myös hyödyntämällä elintarvikejärjestelmän sivutuotteita rehuna nykyistä tehokkaammin. Tämä vähentäisi karjan rehuksi kasvatettavien tuotteiden ja elintarviketuotannon välistä kilpailua luonnonvaroista ja tehostaisi kiertotaloutta.
Laitumien kantokyky näyttää Aalto-yliopiston mallinnusten mukaan paranevan ilmastonmuutoksen edetessä lähes koko maailmassa Australiaa ja Afrikkaa lukuun ottamatta.
Se, miten laiduntavat eläimet selviävät lämpötilojen noususta, jää vielä epäselväksi, sillä näkökulma ei ole mukana mallinnuksessa.
Etenkin Suomen osalta tulevaisuus näyttää nurmirehun saatavuuden kannalta positiiviselta, vaikka vuosien välinen vaihtelu lisääntyy.
”Mitä pahemmaksi ilmastonmuutos menee, Suomen tilanne pysyy silti kohtuullisena. Monella muulla alueella haasteita tulee paljon enemmän”, Jalava toteaa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit koskevat Suomeakin, mutta ne ovat maltillisempia kuin monella muulla alueella. Ero esimerkiksi jo Keski-Euroopan maihin on melko suuri.
Tämä voi vaikuttaa positiivisesti Suomen asemiin globaalissa vientimarkkinassa.
- Osaston luetuimmat
