• Uusi tutkimushanke arvioi metsien monimuotoisuuden kehitystä

    Monimuotoisuustutkimus arvioi, ovatko tähän mennessä tehdyt toimet oikean suuntaisia.
    Metsäsertifiointi ja vapaaehtoiset suojeluohjelmat ovat lisänneet talousmetsien monimuotoisuutta.
    Metsäsertifiointi ja vapaaehtoiset suojeluohjelmat ovat lisänneet talousmetsien monimuotoisuutta. Kuva: Petteri Kivimäki
    Metsä|Metsäpolitiikka
    1.11.202213:15
    Anniina Jokinen

    Uusi tutkimushanke arvioi metsäsektorin monimuotoisuustyön vaikutuksia ja kehitystä. Hankkeessa mukana ovat Luonnonvarakeskus (Luke), Itä-Suomen yliopisto, Metsäteho Oy, Tapio sekä Metsäteollisuus ry ja Sahateollisuus ry.

    ”On tärkeää tarkastella monimuotoisuustyömme vaikuttavuutta ja arvioida, ovatko tehdyt toimet olleet oikeansuuntaisia. Samalla saamme tietoa, miten voimme kantaa kortemme kekoon kansallisten ja EU:n asettamien biodiversiteettitavoitteiden saavuttamiseksi”, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki.

    Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Tino Aalto nimeää tutkimukselle neljä tavoitetta: Metsien nykytilan selvittäminen, tehdyn monimuotoisuustyön vaikutusten tarkastelu, mittausteknologioiden tarkastelu ja tulevaisuuden mallinnus.

    Luke vastaa tutkimushankkeessa metsien monimuotoisuuden kehityksen ja tulevaisuusskenaarioiden tutkimisesta.

    Monimuotoisuuden kehitystä tarkastellaan 1990-luvulta lähtien. Apuna tarkastelussa on valtakunnan metsien inventoinnin sekä kasvillisuusinventoinnin tulokset.

    Tulevaisuusskenaarioissa Luke tutkii, miten metsien rakennepiirteet voivat mahdollisesti kehittyä tulevaisuudessa ja miten ne vaikuttavat uhanalaisten lajien elinolosuhteisiin.

    Itä-Suomen yliopisto yhdessä Metsätehon kanssa selvittää luonnon monimuotoisuuden mittausteknologioiden kehitystarpeita. Esimerkiksi kaukokartoituksella voi olla siinä aiempaa suurempi rooli.

    Monimuotoisuustutkimus arvioi, ovatko tähän mennessä tehdyt toimet oikean suuntaisia. Säästöpuiden jättäminen, lahopuun säästäminen ja vesistön suojavyöhykkeet ovat esimerkkejä tehdyistä toimista. Lisäksi valtaosa Suomen metsistä on sertifioitua ja Metso- ja Helmi-ohjelmat ovat osaltaan lisänneet monimuotoisuutta.

    ”Ilmaston ja luonnon muuttuessa tarvitsemme monimuotoisuuden turvaamiseksi faktapohjaista päätöksentekoa, ylisukupolvista ajattelua ja kattavan työkalupakin. Työ luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseksi osana puunhankintaa on metsäsektorille erittäin tärkeä asia”, Tino Aalto sanoo.

    Tutkimus alkaa marraskuussa 2022 ja päättyy kesällä 2023. Tutkimuksesta saatuja tietoja hyödynnetaan toimialan monimuotoisuustiekartassa.

    Lisää aiheesta
    • Luken tekemän esiselvityksen perusteella ennallistamisen piiriin kuuluisi Suomessa kaikkiaan 4,5 miljoonaa hehtaaria maa- ja vesialueita.

      Metsäpolitiikka | Luke: EU:n ennallistamisasetus on tarpeellinen, mutta sen vaikutuksista tarvitaan lisää tietoa

    • Metsänhoito | Kissantassujäkälä on sinnitellyt vanhoilla kuusilla

    • Liito-orava pesii ja ruokailee haavassa.

      Eläimet ja kasvit | Metsähallitus rakentaa aitauksia haapojen suojaksi – tarkoituksena on edistää liito-oravien elinympäristöjen säilymistä

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin