Puumarkkinoilla hinnat ovat olleet ennätyskorkealla ja tarjousten väliset erot suurempia kuin miesmuistiin – tässä vinkit alkukesän puukauppasesonkiin
Kilpailutus voi tuoda metsänomistajalle tuhansia euroja lisää. Vaikka olisi tehnyt pitkään puukauppaa saman tutun yhtiön kanssa, kannattaa ainakin varmistaa se, ettei saa muualta selvästi parempaa hintaa.Tilaajalle
Puukaupan painopiste on siirtynyt syksystä alkukesään, ja ostajat ovat aktiivisia juuri ennen kesälomakautta. Kuva: Carolina HusuKilpailuta, kilpailuta, kilpailuta. Kysy keneltä tahansa puunmyynnin ammattilaiselta ja saat saman neuvon, olitpa ison metsäyhtiön pitkäaikainen sopimusasiakas, osuuskunnan jäsen tai ensimmäistä puukauppaa harkitseva tuore metsänomistaja.
Vaikka olisit tehnyt pitkään puukauppaa saman tutun yhtiön ja sen paikallisen puunostajan kanssa, kannattaa silti ainakin varmistaa se, ettei saa muualta selvästi parempaa hintaa.
”Aika, jolloin samasta leimikosta sai kaikilta ostajilta samankokoisia tarjouksia, on historiaa. Nykyään markkinat toimivat ja tarjouksissa on isoja eroja”, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.
Jos on tehnyt edellisen puukauppansa vuosia sitten, voi elää vielä käsityksessä, ettei muilta yhtiöiltä saa juuri parempaa tarjousta kuin tutulta ostajalta.
”Nyt on tärkeää, ettei mene vain mukavuudenhalu ja tuttuus edellä”, Mäki-Hakola varoittaa metsänomistajia.
Hinnat korkealla
Viime vuonna kuusitukista maksettiin pystykaupoissa keskimäärin 80,50 euroa ja mäntytukista 77,20 euroa. Edellisen kerran havutukkien reaalihinnat olivat näin korkealla vuosina 2007 ja 2008.
Puun hinnat ovat nousseet ennen kaikkea Venäjän hyökkäyssodan takia. Kun Putin hyökkäsi Ukrainaan, samalla lopetettiin puun tuonti Venäjältä Suomeen. Tämä johti kotimaisen puun kysynnän rajuun kasvuun.
Venäjältä tuotiin aikaisemmin lähinnä kuitupuuta. Tämän vuoksi kotimaisesta kuitupuusta maksettiin vuonna 2024 parempia hintoja kuin pitkään aikaan.
Pystykaupoissa kuusikuitu maksoi viime vuonna keskimäärin 32,70 euroa kuutiometriltä ja mänty 30,60 euroa.
Venäjältä kuljetettiin Suomeen koivua sellutehtaiden raaka-aineeksi. Nyt koivukuitu ostetaan suomalaisilta metsänomistajilta, minkä vuoksi koivukuidusta maksettiin viime vuonna keskimäärin 31,20 euroa kuutiolta.
Se on 18 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023 ja peräti 44 prosenttia enemmän kuin viiden edellisen vuoden keskiarvo. Edellisen kerran koivukuidusta on maksettu yhtä hyvin 1980-luvun alussa.
Vauhti kiihtyy
Jo useana vuonna puumarkkinoiden vauhti on ollut kiivaimmillaan alkukesällä. Yhtiöiden ostoammattilaiset ostavat juuri ennen kesälomia aktiivisesti varsinkin kesä- ja kelirikkoleimikoita.
Myös puun hinnat ovat viime vuosina olleet korkeimmillaan kesäkuussa. Vuoden 2024 kesäkuussa esimerkiksi kuusikuidun keskimääräinen hinta ylitti pystykaupoissa 34 euroa.
Osittain alkukesän hyviin hintoihin vaikuttaa puun kesäkorjuukelpoisuus. Puusta, jota voi korjata vain roudan ja lumen aikana, maksetaan vähemmän kuin leimikoista, jotka ovat korjuukelpoisia myös sulan maan aikana tai hankalissa kelioloissa.
Avuksi ammattilainen
Todellisuudessa tukki- ja kuitupuusta maksetaan vielä korkeampia hintoja kuin tilastot kertovat.
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan johtaja Harri Välimäki muistuttaa, että puun ostajat pystyvät vaikuttamaan tukki- ja kuitupuun tilastohintoihin maksamalla korjuutähteistä markkinahintaa enemmän.
”Havuille maksetaan ylikorkeaa hintaa, jolloin tukin todellinen hinta ei tilastoidu. Viime kesänä oli tästä aika räikeitä esimerkkejä.”
Yksittäisessä puukaupassa metsänomistajalle lienee se ja sama, jos latvusmassasta ja muista hakkuutähteistä maksetaan ylihintaa, kunhan lopullinen kauppasumma on mahdollisimman suuri. Mutta samalla tällaiset puukaupat vääristävät tilastoja, jolloin muut metsänomistajat eivät osaa vaatia todellista markkinahintaa.
Jo roolinsa puolesta Välimäki kannustaa metsänomistajia käyttämään ammattilaisia apunaan puukaupassa. Käytännössä kyse on tällöin paikallisen metsänhoitoyhdistyksen puunmyynnin ammattilaisen palveluista.
”Meidän yhdistyksen ammattilaisen käyttö maksaa alle euron per myyty kuutio”, Välimäki sanoo.
”Jos ammattilaisen avun ansiosta saa viisi euroa paremman kuutiohinnan kuin metsänomistaja olisi saanut omin voimin, metsänomistaja jää 500 motin puukaupasta yli 2 000 euroa voitolle.”
Katkonnan merkitys
Metsänhoitoyhdistyksen ammattilaiset tuntevat oman alueensa puun ostajat ja osaavat ottaa huomioon mahdolliset vääristymät hintatilastoissa.
”Meillä on valtava määrä katkontadataa aikaisemmista puukaupoista. Tiedämme, kuinka paljon eri yhtiöt ovat korjanneet tietyntyyppisestä leimikosta tukkipuuta ja minkä verran kuitupuuta”, Välimäki jatkaa.
Katkonta tarkoittaa eri ostajien tapaa hyödyntää puunrungon arvokas tukkiosuus.
”Yleensä suurimmat erot puukaupan loppusummaan saadaan juuri katkonnalla.”
Välimäki painottaa myös hakkuutähteiden keruun ajankohdan tärkeyttä päätehakkuissa. Uusi metsä kun kannattaa perustaa mahdollisimman nopeasti.
”Hakkuutähteiden kanssa täytyy olla varovainen, sillä aika usein käy niin, että niiden keruu viivästyttää leimikon uudistamistöitä.”
Metsänomistajan tulisi saada saneltua puukaupan ehtoihin ainakin se, että havut kerätään tiettyyn päivämäärään mennessä hakkuutyömaalta. Jos istutus viivästyy vuodella, heinikko ehtii humahtaa pitkäksi ja myöhässä istutetut taimet joutuvat kasvukilpailussa alakynteen.
Energiapuun buumi on ohi
Hakkuutähteiden hintoihin on vaikuttanut merkittävästi myös sota Ukrainassa. Energiapuun hinnat alkoivat kohota nopeasti vuonna 2022 energian hintojen noustua ja Venäjän tuontipuuvirtojen tyrehtymisen vuoksi.
Vuonna 2024 energiapuun hinnat nousivat ennätyskorkeiksi. Latvusmassan hinta nousi peräti 43 prosenttia 10,60 euroon. Karsitun energiarangan keskihinta nousi edellisvuodesta 27 prosenttia 25 euroon kuutiolta.
Luken vuonna 2014 aloitetussa tilastossa ei ole koskaan ollut näin korkeita energiapuun reaalihintoja. Myös ostetun energiapuun kokonaismäärä oli suurin koskaan tilastoitu ja ylitti edellisen vuoden lukemat neljänneksellä.
Vuonna 2024 ostetusta energiapuusta oli latvusmassaa puolet ja karsittua rankaa kolmannes. Loppu oli karsimatonta kokopuuta. Kantojen nostaminen ja energiakäyttö on nykyään vähäistä.
Energiapuubuumi on kuitenkin menossa ohi. Energiapuuta ostavat kaukolämpölaitokset ovat hankkineet sähkötoimisia lämpökattiloita, jotta niiden ei tarvitse ostaa ja polttaa kallista energiapuuta. Näin ollen energiapuun kysyntä on jo monin paikoin Suomessa laskenut tai laskemassa.
Pienen ostajan riskit
Metsänhoitoyhdistyksiä palvelevan MHYP Oy:n toimitusjohtaja Harri Huupponen on työskennellyt mhy-kentässä useissa rooleissa metsurista johtotehtäviin. Konkari muistuttaa metsänomistajia, että energiapuukaupassa kannattaa olla nyt tarkkana.
”Vielä voi saada ennätyskorkeita hintoja, mutta siitä ei voi olla varma, tulevatko rahat metsänomistajan tilille. Tarkoitus ei ole mollata ketään, mutta muuttuneessa markkinatilanteessa osa pienistä energiapuun ostajista voi olla taloudellisesti tiukoilla.”
Buumi toi energiapuukauppaan uusia toimijoita. Moni heistä on ostanut isot varastot energiapuuta, joka nyt odottaa käyttöä välivarastoissa. Puuta ja samalla yritysten pääomaa on jäänyt varastoihin makaamaan, kun kaukolämpölaitokset ovat sähköistyneet ja poikkeuksellisen lauhan talven vuoksi energiapuuta on tarvittu ennakoitua vähemmän.
”Kannattaa ainakin vaatia energiapuukaupan ehtoihin, että puu ei siirry ostajalle ennen kuin rahat on maksettu”, Huupponen neuvoo.
Pelkkä julkinen metsävaratieto ei riitä
Puukauppaa suunnittelevat metsänomistajat ovat monenkirjava joukko. Jotkut haluavat päästä mahdollisimman helpolla, toiset haluavat tehdä kaiken itse.
Kaikki tavat ovat tietysti oikein, sillä jokaisella metsänomistajalla on oikeus toimia omaisuutensa kanssa niin kuin itse katsoo parhaaksi.
Metsänhoitoyhdistysten ammattilaiset antavat rahanarvoisia neuvoja myös niille metsänomistajille, jotka haluavat tehdä puukaupassa kaiken itse.
”Onnistuneeseen lopputulokseen tarvitaan muutakin kuin se, että otetaan kuviotiedot Metsään.fi-palvelusta ja lähetetään niiden perusteella tarjouspyynnöt alueen puunostajille”, sanoo mhy Pohjois-Karjalan johtaja Harri Välimäki.
Välimäki muistuttaa metsänomistajia, että tarjouspyynnössä tulisi olla monia muitakin seikkoja, kuten metsikön arvokkaat luontokohteet, maaston korjuukelpoisuus, puun varastointipaikat, tieoikeudet sekä tiestön kunto ja kantavuus.
Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:n toimitusjohtaja Harri Huupponen kannustaa metsänomistajia tutustumaan yhdistysten OmaMetsä-puukauppapalveluun. OmaMetsään voi kirjautua maksutta. Antamalla Metsään.fi-valtuutuksen metsänomistaja näkee osan hintatiedoista ilmaiseksi.
Paikallisen metsänhoitoyhdistyksen jäsen näkee OmaMetsässä lisää tietoja, kuten vastaavien hakkuiden kokonaismyyntihinnat samalla alueella, hintaan vaikuttavat tekijät sekä ostoaktiivisuuden.
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 5/2025.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
