Raivauksen jälkeen kuusi, mänty ja koivu vuorottelevat. Havupuuvaltaisissa metsissä tavoite on, että valtapuulajin osuus ei ylitä 80 prosenttia. Kuva: Petteri Kivimäki
”Yhtään koivua ei olisi jätetty” – näin metsänhoidon suositukset ovat muuttuneet kymmenessä vuodessa
Storan Enson monimuotoisuusohjelmaa pistettiin toimeen kymmenen vuotta sitten päätehakatulla kohteella Keski-Suomessa.Hankasalmi
Metsuriyrittäjät Jarkko ja Jari Reini raivasivat kuselle istutetusta taimikosta sekametsää Hankasalmella. Stora Enson metsänhoitopäällikkö Antti Rantanen ja Jyväskylän tiimin ostopäällikkö Juha-Matti Tarvainen olivat tyytyväisiä jälkeen. Kuva: Petteri KivimäkiSuositukset metsien monimuotoisuuden lisäämisestä siirtyvät paperilta metsänhoidon käytäntöihin, ja hetkittäin sillä on hintansa.
”Kyllähän se kirpaisee, kun istutustaimia joutuu toisinaan sahaamaan. Mutta niin edistetään sekametsän syntyä”, metsuripalveluyrittäjä Jari Reini sanoo kuusta, koivua ja mäntyä kasvavan taimikon keskellä.
Stora Ensolle työskentelevä Reini on toisen polven yrittäjän Jarkko Reinin kanssa ollut raivuulla noin viiden hehtaarin yksityisomisteisella metsäkuviolla Keski-Suomessa Hankasalmella.
Stora Enson tavoite on luoda metsää, joka on elinvoimainen vielä vuosikymmenten päästä. Kymmenkunta vuotta takaperin näkemys metsästä oli toinen.
”Silloin tähän ei olisi jätetty yhtään koivua”, Reini naurahtaa.
Kun kuvio uudistettiin kuuselle seitsemän vuotta sitten, taimia istutettiin 1 800 hehtaarille. Nyt määrä olisi pienempi. Stora Enso ilmoitti syksyllä alentavansa kuusen istutustiheyden aiemmin käytetystä 1 800 taimesta hehtaarille 1 600 taimeen.
Myös toinen iso metsäyhtiö UPM on ilmoittanut laskevansa kuusen istutustiheyttä samassa suhteessa.
Kuvio istutettiin aikanaan 1 800 kuusen tiheydellä, mutta nyt määrä olisi parisataa taimea vähemmän hehtaarille. Kuva: Petteri KivimäkiNäin halutaan vahvistaa metsien monimuotoisuutta ja vastata muuttuviin olosuhteisiin. Kuusi saa tehdä tilaa muille puulajeille.
”Kun ilmasto lämpenee ja kuivuusjaksot lisääntyvät, niin kuusi kärsii muutoksesta eniten. Koivu hyötyy eniten ja mänty jää niiden kahden väliin, Stora Enson Suomen puunhankinnasta puunhankinnassa työskentelevä Antti Rantanen avaa asiaa.
Stora Ensolle sekapuustoisuuden lisäys on osa luonnon monimuotoisuusohjelmaa ja varautumista ilmastonmuutokseen.
Kyse on myös riskinhallinnasta, jonka uskotaan hyödyttävän metsänomistajaa.
”Sekametsän suosiminen on metsäomistajan tuoton varmistamista, kun metsät pysyvät vahvoina ja terveinä muuttuvissa oloissa”, Rantanen tiivistää.
Stora Enson monimuotoisuustavoitteet ohjaavat metsää kohti sekapuustoisuutta metsänhoidon kaikissa vaiheissa istutuksesta alkaen.
Taimikon varhaisperkausta tehdään vielä havupuiden ehdoilla, jotta jalostetut ja aiempaa harvalukuisemmat istutustaimet selviäisivät lehtipuiden puristuksessa.
Taimikonhoitovaiheessa sekapuustoisuuden syntyä jo edistetään määrätietoisesti. Näin juuri tehtiin Stora Enson esimerkkikohteella Hankasalmella. Koivuja jäi kuusikon sekaan runsaasti. Runkomaiset pihlajat ja raidatkin saavat jäädä.
”Taimikonharvennuksessa kuvion kokonaisrunkoluvuksi tavoitellaan kuusella 1 800–2 000, männyllä 2 000–2 200 ja koivulle 1 600 puuta hehtaarille”.
Sekametsä edistää monimuotoisuutta ja on yhden puulajin metsää kestävämpi tuhoja vastaan. Kuva: Petteri Kivimäki”Tässä menossa oleva taimikonhoitovaihe on viimeinen hetki, jossa sekametsän synty voidaan varmistaa”, Jyväskylän tiimin ostopäällikkö Juha-Matti Tarvainen Stora Ensolta sanoo.
Metsänhoitopäällikkö Rantanen on huolissaan kohteista, joissa taimikoiden hoito viivästyy tai jää kokonaan väliin.
”On liian yleistä, että taimikon perustamisen jälkeen metsä jää oman onnensa nojaan pitkäksi aikaa. Yritämme viestiä, että taimikonhoitovaiheen viivästyminen aiheuttaa tulonmenetyksiä seuraavissa vaiheissa”.
Rantasen mukaan euron panostus hoitotöihin tuo kolmen euron lisäyksen kantorahatuloihin.
”Taimikonhoitoa voi syystä pitää investointina tulevaisuuteen”.
45 vuoden uran tehnyt metsuriyrittäjä Jari Reini tietää kokemuksesta, mitä hoitorästien viivästyminen aiheuttaa.
”Varhaisperkauksen kustannukset nousevat 10–15 prosenttia vuodessa, kun se myöhästyy parhaasta ajankohdasta ja taimikonharvennuksessa viivästys aiheuttaa 5–10 prosentin nousun. Oma lukunsa on puuston arvon menetys. Potuttaa tehdä kovin viivästynyttä kohdetta, josta näkee, ettei siitä saa enää kunnon metsää aikaan”.
Taimikonhoitorästit aiheuttavat merkittävää tulonmenetystä metsänomistajalle. Kuvan näky on metsänhoitopäällikkö Antti Rantaselle ja ostopäällikkö Juha-Matti Tarvaiselle liiankin tuttu. Kuva: Petteri KivimäkiReinin mukaan metsäomistajat ovat suhtautuneet myönteisesti sekapuumetsien kasvattamiseen.
Ympärillä olevalla kohteella ollaan Reinin mielestä jo vähän myöhässä, mutta ei peruttamattomasti.
”Tähän tulee hyvä sekametsä. Nyt tehdään työtä, jonka tulos näkyy 80 vuoden päästä”, hän mittailee.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
