Metsäteollisuus pyristelee hiilinieluksi − uusina tuotteina etanoli, urea ja muurahaishappo

Suomessa toimivan metsäteollisuuden tehtaat voivat saavuttaa fossiilivapauden noin kymmenen vuoden päästä. Sen jälkeen metsäteollisuuden tuotanto muuttuu vähitellen hiilinegatiiviseksi eli tehtaat alkavat sitoa hiiltä.

”Metsäteollisuus etenee vakaasti kohti fossiilittomuutta. Samalla se tukee Suomen kunnianhimoisten päästövähennystavoitteiden saavuttamista”, toteaa Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki.

Viime vuonna uusiutuvien polttoaineiden osuus metsäteollisuuden tuotantolaitoksilla oli jo 92 prosenttia.

Fossiilisten päästöjen alasajoa mahdollistavat useat tekijät kuten sähköistyminen, fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla, tekoälyn ja digitalisaation parempi hyödyntäminen sekä energia- ja materiaalitehokkuus.

Tällä vauhdilla metsäteollisuuden tehtaat voivat Lehtomäen mukaan olla fossiilivapaita noin kymmenen vuoden päästä ja hiilinegatiivisia pian sen jälkeen.

Metsäteollisuuden päivitetyssä päästöskenaariossa nousee esille mahdollisuus luoda uutta liiketoimintaa bioenergian tuotannosta peräisin olevan hiilidioksidin talteenotolla, varastoinnilla ja hyötykäytöllä. Vuonna 2040 biogeenistä hiilidioksidia voitaisiin ottaa talteen 5–6 miljoonaa tonnia.

Metsäteollisuuden tuotteilla on mahdollista pienentää liikenteen päästöjä. Kuva: Jaana Kankaanpää

‍Vetytalous ja hiilidioksidin talteenotto avaa mahdollisuuden tuottaa fossiilivapaasti tuotteita, joiden valmistus nykyisin tuottaa hiilidioksidipäästöjä. Tällaisia tuotteita olisivat esimerkiksi etanoli, metanoli, metaani, urea ja muurahaishappo.

‍”Näillä tuotteilla on useita käyttökohteita teollisuudessa ja liikenteessä. Lisäksi talteenotettua biogeenistä hiilidioksidia on mahdollista varastoida pitkäikäisiin tuotteisiin tai pysyvästi hiilidioksidivarastoihin”, kertoo ilmasto- ja energiapäällikkö Ahti Fagerblom.

‍Afryn metsäteollisuudelle laatiman skenaarion mahdollisuudet eivät tapahdu itsestään. Myönteisen kehityksen tiellä on useita pullonkauloja. Niiden listalta löytyy riittävien kannustimien puuttuminen, teknologian kehittymättömyys ja vajavainen lainsäädäntö.

”Harppaus suuren mittakaavan laitoksiin edellyttää kohtuuhintaisen sähkön saatavuutta. Kansallisesti on tehtävä päätös sähköistämisen tuen jatkamisesta vuoteen 2030 asti. Lisäksi tarvitaan kannustinjärjestelmä pilottilaitoksille”, Fagerblom toteaa.

Jotta investoinnit uuteen liiketoimintaan voivat käynnistyä, tarvitaan uusille tuotteille myös markkinoita ja maksukykyisiä asiakkaita.