Korvauskiista sähköverkoista: Mallisopimus irtisanottiin, neuvottelut jäissä
Vanha suositussopimus sähkölinjojen sijoittamisesta on irtisanottu, eikä sitä pidä MTK:n mukaan enää käyttää.Tilaajalle
Neuvottelut uudesta sähkölinjojen sijoitusten suositussopimuksesta kariutuivat. Kuva: Jarkko SirkiäMTK:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositussopimus sähkölinjojen sijoittamisesta poistuu toistaiseksi käytöstä. Neuvottelut uudesta sopimuksesta on keskeytetty näkemyserojen takia ja MTK on irtisanonut vanhan sopimuksen.
Taustalla on lunastuslain uudistus ja osapuolten erimielisyydet korvausten sekä riidanratkaisun uusista menettelyistä.
Suositussopimusta on voitu käyttää tilanteissa, joissa verkkoyhtiöt neuvottelevat sähkönsiirtoverkon vaatiman maa-alueen käyttöönotosta ja korvauksista maanomistajan kanssa.
Sopimuspohja ei ole pakollinen, mutta se on yhtenäistänyt käytäntöjä eri puolilla maata.
Lunastuslaki
Maanmittauslaitoksen lunastustoimituksessa käytetyt korvaukset määräytyvät omaisuuden markkina-arvon perusteella. Arvo on määritettävä tavalla, joka johtaa omaisuuden korkeimpaan arvoon.
Kohteen- ja haitankorvaukseen lisätään 25 prosentin korotus.
Maanomistaja ja lunastaja voivat myös tehdä keskinäisen sopimuksen lunastuskorvauksesta. Sovittuun korvaukseen ei lisätä 25 prosentin korotusta, ellei siitä ole mainintaa sopimuksessa. Sopimus voi olla vapaamuotoinen.
Voimansiirtolinjojen korvauksista valmistellaan kesäksi 2026 vielä erillistä lisäselvitystä, jonka tarkoituksena on huomioida korvauksissa sähkölinjan rakentamisesta sen omistajalle koituva hyöty.
MTK:n elinvoimajohtaja Leena Kristerin mukaan erimielisyys ei syntynyt korvausten euromääristä, vaan ehdoista.
Järjestö olisi esimerkiksi halunnut, että sopimuksessa todetaan mahdollisuus viedä epäselvät korvauskysymykset Maanmittauslaitoksen toimitukseen ratkaistaviksi.
Kristerin mukaan maanomistajalle pitäisi myös kertoa aiempaa selvemmin, mistä korvaus koostuu ja millä perusteilla se on laskettu.
”Lunastuslain muutoksen tarkoituksena on parantaa maanomistajan neuvotteluasemaa. Verkkoyhtiöt saisivat avata maanomistajalle nykyistä paremmin, mistä tarjottu korvaus muodostuu ja miten se eroaa lunastustoimitusten yleisesti määräämistä korvauksista.”
Myös Energiateollisuus ry:n energiajärjestelmien johtaja Janne Kerttula kommentoi MT:lle neuvottelujen päättymistä.
”Se on varmasti se keskeisin näkemysero, että mitä sopimusmalliin kirjataan korvauksista.”
Kerttulan mukaan taustalla vaikuttaa myös kilpailulainsäädännön kiristyminen.
”Muutokset rajoittavat meidän osaltamme sitä, kuinka laajasti korvausasioista voidaan yhteisessä suositussopimuksessa määritellä.”
Kumpikaan järjestö ei kuvaile välirikkoa vakavaksi ‒ neuvotteluissa ei vain päästy eteenpäin.
Sekä MTK että Energiateollisuus ry arvioivat, että neuvottelupöytään voidaan palata myöhemmin, kun uuden lunastuslain soveltamisesta kertyy enemmän käytännön kokemusta.
Seurattavaksi jää etenkin se, miten korvauskysymyksiä ratkaistaan Maanmittauslaitoksen toimituksissa.
Toistaiseksi jää nähtäväksi sekin, millaisia sopimuspohjia verkkoyhtiöt jatkossa maanomistajille tarjoavat.
Yhteinen malli on ollut tähänkin asti vain suositus, mutta tieto sen käytöstä on voinut tuoda maanomistajille varmuutta sopimusehtojen kohtuullisuudesta.
”77 verkkoyhtiön maassa suositussopimus on tuonut käytäntöihin yhtenäisyyttä”, Kerttula kommentoi.
MTK:n mukaan sen logolla varustettua yhteistä suosituspohjaa ei enää pitäisi käyttää.
1970-luvulla ensimmäisen kerran laadittu yhteinen mallisopimus oli katkolla myös vuosina 2010–2017, ennen kuin nykyinen malli otettiin käyttöön vuonna 2017.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
