• Video: Lapin maastoissa lojuu valtava määrä sotien aikaisia ammuksia

    Vanhoja ammuksia on raivattu Lapin maastoista jo kymmeniä vuosia, eikä työlle ole loppua näkyvissä
    Tilaajalle
    Puolustusvoimat raivaa Lapista vuosittain 4 000–5 000 räjähtämätöntä ampumatarviketta tai niiden osaa. Kuvassa raivaajapartio etsii sotien aikaisia ammuksia syväluotaimen avulla.
    Puolustusvoimat raivaa Lapista vuosittain 4 000–5 000 räjähtämätöntä ampumatarviketta tai niiden osaa. Kuvassa raivaajapartio etsii sotien aikaisia ammuksia syväluotaimen avulla. Kuva: Kari Lindholm
    Metsä|Ympäristö
    8.9.202412:00
    Kari Lindholm
    Rovaniemi

    Järven pinnalle pulpahtelee kuplien helminauha, kun Jääkäriprikaatin sukeltaja nostaa sotien aikaisia ammuksia rovaniemeläisen Misin kylän uimarannalta. Tällä kertaa sammakkomiehen kourissa on saksalaisen panssaritorjuntatykin ylikaliiperiammus.

    ”Uimarannan lahdesta on nostettu kahdeksan vuoden aikana jo tuhansia ammuksia”, Jääkäriprikaatin raivaajaupseeri, kapteeni Mikko Inkala Sodankylästä kertoo.

    Inkalan mukaan lappilaisista vesistöistä on löydetty ammuksia runsain mitoin, ja eräästäkin järvestä peräti 20 000 käsikranaattia pieneltä alueelta.

    Kuva: Kari Lindholm

    Vuositasolla puolustusvoimat raivaa Lapista keskimäärin 4 000–5 000 räjähtämätöntä ampumatarviketta tai niiden osaa.

    ”Raivaukset aloitettiin pian sotien jälkeen, mutta uusilla etsintämenetelmillä räjähteitä löytyy lisää jo kertaalleen raivatuilta alueilta. Syväetsin löytää lentopommin jopa viiden metrin syvyydestä.”

    Vaikka raivaamista on tehty jo pitkään, riittää sitä vielä seuraaviksi vuosikymmeniksi. Puolustusvoimat etsii ammuksia laajalta alueelta, joka ulottuu Pudasjärveltä Inariin ja Torniosta Kilpisjärvelle.

    Saksalainen tykistökranaatti on tavanomainen löydös räjäytettyjen ammusvarikkojen lähimetsissä.
    Saksalainen tykistökranaatti on tavanomainen löydös räjäytettyjen ammusvarikkojen lähimetsissä. Kuva: Kari Lindholm

    ”Maastossa on jopa satoja tuhansia ammuksia, jotka ovat yhä raivaamatta.”

    Inkala on huolestunut sodanaikaisten ammusten omatoimisista keräilijöistä, jotka varastoivat ammuksia kotonaan tai myyvät niitä eteenpäin.

    ”Räjähdysaine on yleensä toimivaa, ja sytyttimet ovat usein paikoillaan. Luvattomasti kerättyjä ammuksia on päätynyt myös rikollisten käsiin, ja näiden johdosta poliisi on joutunut tekemään kotietsintöjä.”

    Maastosta löytyvät ammukset ovat puolustusvoimien omaisuutta. Pelkkä ammusten siirtäminenkin on laitonta, keräämisestä puhumattakaan.

    ”Mikäli ammuksia löytyy maastosta, ne kannattaa merkitä kolmiokeolla, ja löydöksestä pitää ilmoittaa poliisille.”

    Puolustusvoimat panostaa sotien ajoilta olevien räjähteiden raivaamiseen entistä voimakkaammin, mikä näkyy muun muassa alueraivaamisleirien kokoluokan kasvuna.

    Tänä kesänä Lappiin saapui kolmisenkymmentä raivaajaa kymmenestä joukko-osastosta eri puolilta Suomea.

    ”Leirin kesto oli lähes kuusi viikkoa, kun aiemmin ne olivat viikon tai kahden mittaisia”, Inkala vertaa.

    Jääkäriprikaatin sukeltaja nostaa saksalaisen panssaritorjuntatykin alikaliiperiammuksen Misin uimarannalta.
    Jääkäriprikaatin sukeltaja nostaa saksalaisen panssaritorjuntatykin alikaliiperiammuksen Misin uimarannalta. Kuva: Kari Lindholm

    Lapista etsittävät sodanaikaiset ammukset ja räjähteet ovat pääsääntöisesti saksalaisten perua. Maakunnassa useita vuosia operoinut ja sitä linnoittanut saksalaisten 20. vuoristoarmeija räjäytti kaikki ammusvarikkonsa ja –varastonsa perääntyessään Norjaan Lapin sodassa vuonna 1944.

    Vuoristoarmeijan vahvuus oli 213 000 miestä ja varastoituna oli ampumatarvikkeita puolen vuoden tai jopa vuoden taistelutarpeisiin.

    Misin uimarannalta on raivattu tähän mennessä 8 000 sotien aikaista järveen upotettua ammusta. Kuvassa saksalaisen panssarintorjuntatykin ylikaliiperiammukset sekä kranaatinheittimen ammus
    Misin uimarannalta on raivattu tähän mennessä 8 000 sotien aikaista järveen upotettua ammusta. Kuvassa saksalaisen panssarintorjuntatykin ylikaliiperiammukset sekä kranaatinheittimen ammus Kuva: Kari Lindholm

    ”Puhutaan miljoonista tykistön ja kranaatinheitinten ammuksista. Varikoiden räjäytyksissä ammukset sinkoutuivat enimmillään noin kilometrin päähän maastoon.”

    Suuria ammusvarikkoja oli Lapissa puolenkymmentä ja pienempiä kymmenittäin.

    ”Ammuksia löytyy myös maahan haudattuina ja vesistöön upotettuina siksi, että suomalaiset tekivät räjäytetyille varikkoalueille pikaisia siivouksia mahdollistaakseen asutuksen.”

    Raivaajien työtä helpottaa vesistöön upotettujen ja maahan haudattujen ammusten sijaintien osittainen dokumentointi, minkä ansiosta kaikki ammukset eivät ole ”kateissa”.

    ”Kyllähän tämä silti salapoliisin työtä muistuttaa”, Inkala sanoo.

    Lisää aiheesta
    • Metsänhoito | Ammuksista riesaa metsätöille: Metsänomistaja ajoi traktorilla miinaan

      Tilaajalle
    • Yksi mahdollinen syypää mäntyjen neulaskatoon voisi olla männynversoruostesieni. Kuvituskuva, ei liity tapaukseen.

      Ympäristö | Mikä vie Ro­va­nie­men männyistä neulaset? Lapin Kansa: Mystisten met­sä­tu­hojen syytä tut­ki­taan yhä

    • Metsäkoneenkuljettaja Niilo Pakanen esittelee hakkuupään laipassa olevia reikiä, joista juurikäävän torjunta-aine ruiskutetaan kannolle.

      Metsänhoito | Juurikääpä hivuttautuu yhä pohjoisemmaksi

      Tilaajalle
    • Keinopesään syntyi kolme poikasta. Tunturihaukka on äärimmäisen uhanalainen Suomessa. LEHTIKUVA / HANDOUT / METSÄHALLITUS.

      Luonto | Harvinainen haukkalaji pesi ensimmäistä kertaa keinopesään Pohjois-Lapissa, kertoo Metsähallitus

  • Metsäpalvelu

    Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.

    Siirry palveluun
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

      Tilaajalle
    • 2

      Metsänhoito | Hanna Vahala ja Pekka Uusitalo eivät halua metsiään viralliseen suojeluun – ”Kun me annamme kuvion olla rauhassa, niin eikö se sitten ole rauhoitettu”

      Tilaajalle
    • 3

      Metsäkoneet | Sakari Alakärppä on tukkinut ojia, joita hän on vasta vähän aikaa sitten kaivanut

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Svensk Jakt: Ruotsalaisesta ketusta löytyi erikoinen värimutaatio

    • 5

      Erä | Niko Lumio aloitti merimetsojahdin heti, kun se oli mahdollista – "Suomessa tällaiset päätökset tehdään liian myöhään”

      Tilaajalle
    • 6

      Erä | Metsästäjäliitto pilotoi kotimaista paikannuspalvelua

    • 7

      Metsäteollisuus | Versowood: Emme lähde mukaan metsänhoitoyhdistysten puukauppapaikkaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Uuden metsätien rakentamista on tuettu vuosina 2016-2023 keskimäärin 42 kilometriä vuodessa. Tukea uuden metsätien suunnitteluun voi hakea vielä tämän vuoden aikana.

    Koneviesti | Valtioneuvosto esittää uusien metsäteiden tekemisen tuen lakkauttamista vuoden 2025 alusta

  • Yksityistiet ovat merkittävä palanen huoltovarmuusketjussa sekä kotimaisen puun kuljetuksissa metsäteollisuudelle ja energian tuotantoon.

    Koneviesti | Yksityisteiden valtionavustuksiin esitetään korotuksia — asetusmuutos lausuntokierrokselle

  • Koneviesti | Vuoden 2023–2027 CAP-ohjelma on työn alla – nämä ovat ehdotukset tärkeimmistä viljelytoimenpiteistä