

Järven pinnalle pulpahtelee kuplien helminauha, kun Jääkäriprikaatin sukeltaja nostaa sotien aikaisia ammuksia rovaniemeläisen Misin kylän uimarannalta. Tällä kertaa sammakkomiehen kourissa on saksalaisen panssaritorjuntatykin ylikaliiperiammus.
”Uimarannan lahdesta on nostettu kahdeksan vuoden aikana jo tuhansia ammuksia”, Jääkäriprikaatin raivaajaupseeri, kapteeni Mikko Inkala Sodankylästä kertoo.
Inkalan mukaan lappilaisista vesistöistä on löydetty ammuksia runsain mitoin, ja eräästäkin järvestä peräti 20 000 käsikranaattia pieneltä alueelta.
Vuositasolla puolustusvoimat raivaa Lapista keskimäärin 4 000–5 000 räjähtämätöntä ampumatarviketta tai niiden osaa.
”Raivaukset aloitettiin pian sotien jälkeen, mutta uusilla etsintämenetelmillä räjähteitä löytyy lisää jo kertaalleen raivatuilta alueilta. Syväetsin löytää lentopommin jopa viiden metrin syvyydestä.”
Vaikka raivaamista on tehty jo pitkään, riittää sitä vielä seuraaviksi vuosikymmeniksi. Puolustusvoimat etsii ammuksia laajalta alueelta, joka ulottuu Pudasjärveltä Inariin ja Torniosta Kilpisjärvelle.

”Maastossa on jopa satoja tuhansia ammuksia, jotka ovat yhä raivaamatta.”
Inkala on huolestunut sodanaikaisten ammusten omatoimisista keräilijöistä, jotka varastoivat ammuksia kotonaan tai myyvät niitä eteenpäin.
”Räjähdysaine on yleensä toimivaa, ja sytyttimet ovat usein paikoillaan. Luvattomasti kerättyjä ammuksia on päätynyt myös rikollisten käsiin, ja näiden johdosta poliisi on joutunut tekemään kotietsintöjä.”
Maastosta löytyvät ammukset ovat puolustusvoimien omaisuutta. Pelkkä ammusten siirtäminenkin on laitonta, keräämisestä puhumattakaan.
”Mikäli ammuksia löytyy maastosta, ne kannattaa merkitä kolmiokeolla, ja löydöksestä pitää ilmoittaa poliisille.”
Puolustusvoimat panostaa sotien ajoilta olevien räjähteiden raivaamiseen entistä voimakkaammin, mikä näkyy muun muassa alueraivaamisleirien kokoluokan kasvuna.
Tänä kesänä Lappiin saapui kolmisenkymmentä raivaajaa kymmenestä joukko-osastosta eri puolilta Suomea.
”Leirin kesto oli lähes kuusi viikkoa, kun aiemmin ne olivat viikon tai kahden mittaisia”, Inkala vertaa.

Lapista etsittävät sodanaikaiset ammukset ja räjähteet ovat pääsääntöisesti saksalaisten perua. Maakunnassa useita vuosia operoinut ja sitä linnoittanut saksalaisten 20. vuoristoarmeija räjäytti kaikki ammusvarikkonsa ja –varastonsa perääntyessään Norjaan Lapin sodassa vuonna 1944.
Vuoristoarmeijan vahvuus oli 213 000 miestä ja varastoituna oli ampumatarvikkeita puolen vuoden tai jopa vuoden taistelutarpeisiin.

”Puhutaan miljoonista tykistön ja kranaatinheitinten ammuksista. Varikoiden räjäytyksissä ammukset sinkoutuivat enimmillään noin kilometrin päähän maastoon.”
Suuria ammusvarikkoja oli Lapissa puolenkymmentä ja pienempiä kymmenittäin.
”Ammuksia löytyy myös maahan haudattuina ja vesistöön upotettuina siksi, että suomalaiset tekivät räjäytetyille varikkoalueille pikaisia siivouksia mahdollistaakseen asutuksen.”
Raivaajien työtä helpottaa vesistöön upotettujen ja maahan haudattujen ammusten sijaintien osittainen dokumentointi, minkä ansiosta kaikki ammukset eivät ole ”kateissa”.
”Kyllähän tämä silti salapoliisin työtä muistuttaa”, Inkala sanoo.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
