Ennallistamisesitys sai sahoilta täystyrmäyksen – ”Toimitaan pahan sumun keskellä”
”Jokainen tolkun ihminen ymmärtää, ettei ennallistamisesityksen vaatimia rahoja ole eikä tule.”
Tino Aalto määrittelee Suomen ennallistamisesityksen melkoiseksi sekasotkuksi. Kuva: Sanne Katainen, Petteri Kivimäki, koonnut: Aatu JaakkolaSahateollisuuden mukaan kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnos on todellinen sekasotku ja se jättää hämmentävän monta asiaa avoimeksi. Myös sen vaatima lisärahoitus jää pelkkien toiveiden varaan.
”Minimivaatimus on, että ennallistamissuunnitelmassa olisi selvät hehtaarimäärät, mitä toimien piirissä tulee olemaan ja mitä näillä alueilla voidaan metsätalouden piirissä tehdä”, toteaa toimitusjohtaja Tino Aalto tiedotteessa.
Aalto muistuttaa, että ennallistamisen vaatimien hehtaarimäärien puuttuessa huolellisten vaikutusarviointien teko on vaikeaa.
Ympäristöministeriön johdolla tehty esitys Suomen kansallisesta ennallistamisasetuksesta jätti metsien kohtalon auki. Ehdotuksen mukaan niistä päätetään myöhemmin EU:n komission kanssa käytävillä keskusteluilla.
”Metsäluontotyyppien keskeiset rajaukset jäävät avoimiksi. Luonnoksesta ei käy selkeästi ilmi, millä perusteilla boreaaliset luonnonmetsät, puustoiset suot tai harjumetsät lopulta määritellään tai kuinka laajoja alueita rajaukset koskisivat”, Aalto listaa.
”Tämän paperin perusteella jatkossa toimitaan pahan sumun keskellä.”
Ilman metsäluontotyyppien ei voida arvioida vaikutuksia puun saatavuuteen ja metsätalouteen. Se taas on ensiarvoisen tärkeää myös metsäteollisuudelle.
”Toimintaympäristössä ennustettavuus on erittäin tärkeä asia, ja tämän paperin perusteella jatkossa toimitaan pahan sumun keskellä”, toteaa Aalto.
Se taas on isku vasten kasvoja niille yrityksille, jotka ovat investoineet Suomeen kasvavien metsävarojen ja puun kansainvälisen kysynnän varaan.
Yksi metsänomistajapuolen kynnyskysymys on toimien vapaaehtoisuus. Ennallistamissuunnitelmassa mainitaan, että se on yksityisille maanomistajille vapaaehtoinen.
”Isompi kysymys kuitenkin on, että onko puuta mahdollistaa ostaa kaikista nykyisistä talousmetsäkohteista. Jos näin ei ole, ei ennallistaminen oikeasti ole vapaaehtoista, vaan täysin tietoista valtion toimesta tehtävää harmaata suojelua”, Aalto pohtii.
Sama massiivisen harmaan suojelun pelko on metsänomistajia edustavalla MTK:lla.
Ennallistamisasetuksen kustannukset Suomelle ovat noin miljardi euroa vuodessa. Se on suunnilleen Lapin hyvinvointialueen budjetin verran. Jokaista työssä käyvää suomalaista kohti se tekee noin 350 euroa vuodessa.
Esitys myöntää, että tämänhetkinen rahoitus ei riitä esityksen tavoitteiden toteuttamiseen. Nykyisen rahoituksen päälle pitäisi jostain löytää ainakin 400 miljoonaa euroa vuodessa.
Toiveena on kattaa vajetta esimerkiksi EU:n ja yksityisen rahoituksen avulla.
”Ihan jokainen tolkun ihminen ymmärtää, ettei tuollaisia rahoja ole, eikä tule. Kaiken kaikkiaan hämmentävän moni keskeinen asia jäi tässä myöhempään valmisteluun”, Aalto toteaa.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
