Ennen höyläystä tehdään teräasete. Kuva: Rami Marjamäki
Omistatko vanhan kiinteistön? Asiantuntija: ”Kehottaisin ennen purkamista miettimään, voiko sille tehdä vielä jotain”
Yrittäjä Mikko Tappura uskoo, että ekologiset arvot sekä kulttuuriperinteen arvostaminen heijastuu entisöinnin suosion kasvuun.TilaajalleLempäälä
Puuseppä Vesa Tappura työstää perinneikkunaa Lempäälässä perheyhtiön verstaalla. Kuva: Rami MarjamäkiLempääläläisessä Metsä-Tappura Oy:ssä on paneuduttu vanhojen kiinteistöjen korjauksiin ja entisöinteihin. Toimitusjohtaja Mikko Tappura näkee vanhan kunnostamisessa monia hyviä puolia. Hän lähettää selkeät terveiset vanhojen kiinteistöjen omistajille.
”Kehottaisin ennen purkamista miettimään kaksi kertaa voiko kiinteistölle tehdä vielä jotain. En näe järkevänä purkaa kiinteistöä, joka on edelleen sellaisessa kunnossa, että sen elämä voisi jatkua.”
”Pidän tärkeänä yli sukupolvisia arvoja sekä kulttuurihistoriaa. Erittäin merkittävää on myös ekologisuus. On huomattavasti parempi kunnostaa vanha kuin rakentaa mahdollisesti yhden elämän kestävä talo, joka puretaan pois muutamien kymmenien vuosien käytön jälkeen.”
Tappura näkee vanhan entisöinnin nostaneen suosiotaan viime vuosina.
”Suunta on ollut selkeästi ylöspäin. Taustalla ovat nimenomaan ekologiset arvot sekä kulttuuriperinteen arvostaminen. Meitä työllistävät eniten asuintalot, mutta jonkin verran myös julkiset tilat.”
Perinteitä riittää myös Metsä-Tappuralla, yritys toimii yli viisisataa vuotta vanhassa miljöössä. Itse yritys syntyi vuonna 1996 Mikko Tappuran käynnistämänä.
”Valmistuin kolme vuotta aiemmin metsätalousteknikoksi. Tein sen jälkeen metsänhoitotöitä toiminimellä, kunnes päätin perustaa Metsä-Tappuran.”
”Alussa tärkein työllistäjä oli sahaustoiminta omalla sirkkelillä. Toimintamme on vuosien varrella laajentunut. Sahaukseen tulevat puut tuotteistaan nykyisin perinteisen puurakentamisen tarpeisiin hirsistä koristelistoihin sekä puusepänverstaalla valmistettaviin tuotteisiin.”
Yrityksessä ovat mukana toimitusjohtajan lisäksi hänen veljensä, sisarensa sekä puolisonsa. Satunnaisesti töissä on myös sisarusten kahdeksankymmentävuotias isä. Mikko Tappura näkee perheyrittämisessä käytännön etuja.
”Koska tunnemme hyvin toisemme, helpottaa se käytäntöä, sillä asiat saa sanottua suorempaa. Samalla työnjohdon ja ohjauksen tarve on varsin vähäistä, sillä kaikki ovat puualan ammattilaisia”
Pääosa Metsä-Tappuran käyttämästä puusta tulee paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä lähipuuna. Eniten käytetään mäntyä, jonkin verran myös kuusta, koivua sekä jalopuita. Saapunut puu sahataan, kuivataan ja höylätään yrityksen tiloissa. Metsä-Tappuralla on myös tehty laitemodifiointia, mistä yksi osoitus on pärehöylä.
Sisarukset Mikko Tappura ja Henna Tasso tarkastelevat lähialueelta tuotuja puita. Kuva: Rami Marjamäki”Höylä on tehty täysin metallista, ja sen voimansiirtoa on kehitetty. Vaikka laitteen toimintaperiaate on perinteinen, olemme saaneet siitä toimenpiteillä tehokkaamman ja tarkemman.”
Puuta ei myöskään päästetä hävikkiin.
”Toimimme puun käsittelyssä nollahukalla. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki sahaukseen tullut puutavara käytetään hyödyksi. Toimitilamme ja puutavarakuivaamo lämpenevät sahausjätteellä.”
Männyn suureen osuuteen materiaalista on Mikko Tappuralla selkeä syy.
”Mänty on perinteinen ja erittäin kestävä rakennuspuu, mänty pitää pintansa vuosikymmeniä.”
Sahatuista puista on vuosien aikana löytynyt yllätyksiä. Tappura nostaa erikoisimmiksi löydöiksi Vilppulasta tulleista puista löytyneet luodit.
”Ne näyttäisivät olevan peräisin Suomen sisällissodan ajalta. Kun miettii hetkeä, milloin ne on ammuttu, nousee mieleen paljon ajatuksia.”
”Erikoinen on myös keskeltä metsää tuotu puu, mistä löytyi korkkiruuvi. Voikin miettiä, kuka on ollut noin viisikymmentä vuotta sitten piknikillä keskellä korpea.”
Puuta materiaalina Tappura luonnehtii ytimekkäästi.
”Se on lämmin ja miellyttävä materiaali. Jokainen puu on myös oma uniikki yksilönsä.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
