Kansanedustajat pääsivät kokeilemaan ampumista ampumaradalla. Turvallisuusohjeita haulikkoammuntaan on antamassa Pauli Lukkarinen. Kuva: Eija Vallinheimo
Asiantuntijat: Ampumarataverkosto on liian harva, ja se vaikeuttaa lajien harjoittelua
Joukko kansanedustajia kävi elokuun alussa tutustumassa ampumaratojen tilanteeseen Nilsiän Tarpisen ampumaradalla. Ratojen puute vaikeuttaa eri ampumalajien tehokasta harjoittelua koko Suomessa.TilaajalleNilsiä
Markku Siponen (kesk.) ampumassa pienoiskiväärillä liikkuvaa hirveä. Kuva: Eija VallinheimoAmpumaradat ovat ainoa keino turvata turvalliset ja ympäristöystävälliset harjoitteluolosuhteet metsästäjien lisäksi myös ampumaurheilijoille, reserviläisille ja esimerkiksi työssään aseita tarvitseville poliiseille. Näin muistutettiin Metsästäjäliiton Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan piirien yhdessä järjestämässä tilaisuudessa Nilsiässä.
Tilaisuudessa tuotiin esille ampumaharrastajien huoli siitä, että viime vuosikymmeninä ampumaratojen määrä on romahtanut jyrkästi. Kun vielä 1990-luvulla Suomessa oli 2 000–2 500 ampumarataa, nyt ratoja on enää noin 670.
Valtakunnallisesti toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa on kuitenkin olemassa vain hieman yli 300 radalla. Hallitusohjelman tavoite on, että Suomessa olisi noin tuhat ulkoampumarataa vuosikymmenen loppuun mennessä. Painopiste on kivääriratojen ja toiminnallisten ratojen määrässä. Näiden ratojen tarve on ymmärretty sen jälkeen, kun Venäjän hyökkäsi Ukrainaan.
”Esimerkiksi Pohjois-Savossa on tietojemme mukaan tällä hetkellä 26 ampumarataa ja Pohjois-Karjalassa 36”, laskeskeli ympäristöasiantuntija Tuomas Pelkonen.
Pelkonen työskentelee Suomen Ampumaurheiluliiton vetämässä hankkeessa, joka auttaa ampumaratatoimijoita ratojen ympäristölupien saamisessa.
”Pelkästään ratojen määrä ei kuitenkaan kerro kaikkea. Jos Itä-Suomen ampumaratoja katsotaan lajeittain, niin tilanne näyttää synkältä esimerkiksi haulikkoratojen osalta. Samoin toiminnallisten ratojen määrä on Pohjois-Savossa tasan nolla ja yli 150 metrin mittaisia kivääriratoja on vain kaksi kappaletta”, Tuomas Pelkonen kertoi.
”Moni ampumarata on sellainen, että siellä voi suorittaa esimerkiksi pakollisen hirvi- tai karhukokeen, mutta muu tavoitteellinen harjoittelu on hankalaa. Esimerkiksi reserviläisten laukausmäärät ovat niin suuria, että harvalla ampumaradalla on lupia sellaisiin määriin”, komppasi Suomen Ampumaurheiluliiton ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Laitinen.
Laitinen konkretisoi tilannetta niin, että koko Itä-Suomesta ei löydy lainkaan sellaista rataa, joka vastaisi esimerkiksi Suomea Pariisin olympialaisissa edustaneen skeet-ampuja Eetu Kallioisen harjoittelussaan käyttämiin laukausmääriin.
”Eetu Kallioisen harjoitteluun käyttämiin laukausmääriin ei löydy rataa koko Itä-Suomesta.” Lotta Laitinen
Tuomas Pelkosen mukaan Pohjois-Savossa Kuopion, Iisalmen ja Varkauden alueella on selkeästi tarvetta uusille toiminnallisen ammunnan paikoille. Kuopion ja Siilinjärven seudulla on pula haulikkoradoista. Pohjois-Karjalassa erityisesti Joensuun alueella olisi tarvetta maakunnalliselle ampumakeskukselle.
Laitisen mukaan iso ongelma on se, että ratojen määrää ei voida nopeasti lisätä, koska lupaprosessit ovat pitkiä. Uusille, isoja kustannuksia vaativille rakennushankkeille ei myöskään löydy helposti rahoitusta. Sekä luvitukseen kuluva pitkä aika että valtavat kustannukset johtuvat hänen mukaansa nykyisen ympäristölainsäädännön kohtuuttomista vaatimuksista.
”Vanhoilla radoillakaan ei ole helppoa, sillä esimerkiksi täällä Nilsiässä Tarpisen ampumaradalla ympäristöluvan uudistuskustannuksiin ja tarvittaviin tutkimuksiin on neljän vuoden aikana käytetty jo yli 16 000 euroa, vaikka radalla on ammuttu 30 vuotta, eikä mitään ympäristövaikutuksia ole havaittu”, sanoi Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piirin puheenjohtaja Arto Nykänen.
”Ympäristölupien vaatimukset ovat aivan kohtuuttomia riskeihin nähden”, kiteytti Tarpisen ampumaradan ratavastaavanakin toimiva Ari Ruuskanen.
Kansanedustajat Minna Reijonen (ps.) ja Markku Eestilä (kok.) tutkimassa ampumataulujaan Ari Ruuskasen avustamana. Kuva: Eija VallinheimoSisäministeriön ampumaratahanke
Sisäministeriö on aloittanut kesäkuun alussa hankkeen, joka valmistelee tarvittavia lainsäädännöllisiä muutoksia siviiliampumaratojen määrän lisäämiseksi hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti.
Sisäministeriön hanke tähtää byrokratian vähentämiseen ja etsii keinoja sujuvoittaa ympäristölupaprosesseja.
Yhtenä ratkaisuna on esitetty sitä, että nykyisten kahden luvan sijasta ampumarata tarvitsisi vain ampumarataluvan ja ympäristöarviointi sisältyisi ampumaratalupaan.
Ampumaratoja tarvitaan, jotta ammuntaa harrastavilla olisi mahdollisuuksia kehittää taitojaan ja täyttää lakisääteiset velvoitteet valvotuissa ja turvallisissa olosuhteissa.
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
