Suurmetsänomistajien tienisteissä rajuja eroja: Vaihtelevat kymmenistätuhansista miljooniin euroihin

Suurmetsänomistajien tienestit vaihtelivat viime vuonna rajusti. Suomen suurin yksityinen metsänomistaja oli juristi Anna-Maria Huilaja lähes 10000 hehtaarin metsäomaisuudella.

Suurimpien metsänomistajien kokonaistuloissa oli viime vuonna suurta vaihtelua. Osalla ne olivat miljoonaluokassa, kun toiset jäivät kymmeniintuhansiin euroihin.

Edellisvuonna suurmetsänomistajien tulokuningas oli sijoitusyhtiö Nordic Capitalin johtoon kuuluva Robert Furuhjelm 6,9 miljoonalla eurolla.

Hän pysyi huipulla myös vuonna 2021, vaikka hänen tulonsa puolittuivat reiluun kolmeen miljoonaan euroon. Furuhjelmin tuloista suurin osa oli pääomatuloa.

Viime vuoden verotilaston miljoonakerholaisia metsänomistajia olivat myös Ilkka Brotherus 1,9 miljoonalla eurolla, Konsta Hartikainen lähes 1,8 miljoonalla eurolla sekä Keijo Häkkinen 1,6 miljoonalla eurolla.

Verotiedot eivät kerro, paljonko henkilöiden tuloista on peräisin varsinaisesti metsätaloudesta.

Metsäalalla mitattuna Suomen suurimmasta metsätilallisesta ei jää epäselvyyttä. Se on Huilaja, eikä hänen ykkössijaansa ihan heti uhkaa kukaan.

Rovaniemen seudulta kotoisin oleva Huilaja on kasvattanut metsäalaansa viimeisen viiden vuoden aikana vähän yli 8000 hehtaarista nykyiseen 9672 hehtaariin. Hänen metsänsä sijaitsevat Pohjois-Suomessa ja hänen kotipaikkansa on ollut Lontoo.

Huilajan metsäpinta-alan kokoa voi hahmottaa vertaamalla sitä vaikka Järvenpään pinta-alaan. Se on sitä lähes kolme kertaa suurempi.

Todellisuus on joskus tilastoakin ihmeellisempi. Todellisuudessa Suomen suurimpana metsänomistajana pidetään Antti Herliniä, joka omistaa pääosin yhtiöittensä kautta yli 10 000 hehtaaria metsää.

Herlinin suoraan omistama metsäala on sekin yli tuhat hehtaaria.

Jos Herlin jätetään pois laskuista, viime vuonna toiseksi suurin metsänomistaja oli kiuasvalmistaja Harvian entinen toimitusjohtaja Pertti Harvia 6901 hehtaarilla. Hän pärjäsi myös tulotilastossa ihan kohtuullisesti.

Harvian yhteistulot kasvoivat edellisvuoden puolesta miljoonasta eurosta 0,78 miljoonaan euroon.

Samaan perheeseen kuuluva Irma Harvia omistaa noin 3300 hehtaaria metsää. Se oikeuttaa hänetkin Suomen kymmenen suurimman metsänomistajan joukkoon.

Harvioiden yhteinen metsäpinta on yli 10 000 hehtaaria, millä irtoaisi ykköstila yksityisten metsätilojen pinta-alatilastosta.

Yli 4 000 metsähehtaarin kerhoon kuuluivat viime vuonna Huilajan ja Harvian lisäksi Ari Vastamäki, Harri Suutari ja Reijo Rautio. Heistä Kainuun metsiin sijoittaneella Suutarilla oli viime vuonna lähinnä ansiotuloja.

Pinta-alatilaston kuudetta sijaa pitää pohjoiskarjalalainen liikemies Yrjö Laakkonen 3 840 hehtaarilla. Suvun metsäomistukset ovat laskussa, sillä viime vuoden elokuussa Pertti Laakkosen perilliset myivät 2200 hehtaaria metsää OP:n rahastolle.

Kymmenen suurimman metsänomistajan ryhmään pääsi viime vuonna 3 000 hehtaarin metsäomaisuudella. Top25-sijoitus irtosi vähän reilulla 2 000 hehtaarilla ja sadan suurimman metsänomistajan joukkoon mahtui noin tuhannella hehtaarilla.

Sadan suurimman metsätilan keskikoko pyörii vajaassa parissa tuhannessa hehtaarissa. Siihen vertailukohtaa antaa Suomen kaikkien metsätilojen keskikoko, joka jää reiluun 30 hehtaariin.

Metsäpinta-ala on määritelty metsätalouden käytössä olevana maapinta-alana. Se pohjaa metsäkeskuksen tuottamaan Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan. Tiedoissa ei ole mukana kuolinpesän tai yhteismetsän osakkuuden perusteella omistuksessa olevaa metsäalaa.