Biohiilen valmistus harvennuspuusta käynnistyy Joensuussa – tavoitteena Euroopan suurin tuotantomäärä

Pääasiassa ensiharvennuksista saatavaa mänty- ja kuusipuuta sekä metsäteollisuuden sivuvirtoja raaka-aineena käyttävä Joensuun Biocoal oy pääsee biohiilen jatkuvaan tuotantoon koekäytön jälkeen kevään kuluessa.

Ensimmäistä kertaa Suomessa teollisessa mittakaavassa toteutettavan prosessin käynnistämisessä on jouduttu ratkomaan omat haasteensa.

”Laitoksen prosessien käynnistys on edennyt odotetusti, emmekä ole kokeneet mitään odottamattomia haasteita. Eteen tulleita ongelmia on ratkottu yhteistyössä laitevalmistajan kanssa”, projektijohtaja Iiro Tiilikainen Taaleri Bioteollisuudesta kertoo.

Laitostekniikan toimittajat tulevat Itävallasta, jossa laitoksen pilottiversiota on kehitetty eri testein liki kymmenen vuoden ajan.

”Oli riskittömämpää valita laitetoimittajat, jotka ovat olleen pilottilaitoksen toiminnassa mukana verrattuna laitetoimittajiin, jotka eivät ole aikaisemmin työskennelleet tällaisten materiaalien tai prosessien parissa”, Tiilikainen perustelee.

Laitoksen tavoitteena on päästä syksyyn mennessä täyteen 5 000 tonnin kuukausituotantoon ja 60 000 tonnin vuosituotantoon. Tavoitteen toteutuessa Joensuun laitoksesta tulee Euroopan suurin biohiilen tuottaja.

Joensuu valikoitui Tiilikaisen mukaan laitoksen sijaintipaikkakunnaksi kolmesta syystä. Ensimmäinen asia oli Savon Voiman kiinnostus yhteistyöhön. Yrityksellä oli Iiksenvaaralla olemassa bioöljyn tuotannon lopettamisen jäljiltä laitteita, joita voidaan hyödyntää biohiilen tuotannossa. Toinen seikka oli Joensuun alueen hyvä raaka-ainevaranto ja kolmantena Joensuun kaupungilta saatu apu ja tuki yrityksen käynnistämiseksi kaupunkiin.

Plussana oli myös se, että tuotannossa syntyvää ylijäämälämpöä voidaan hyödyntää kaupungin kaukolämpöverkossa.

Biohiilen tuotannossa syntyy kaasumaisia jakeita, jotka poltetaan siihen tarkoitukseen räätälöidyssä polttokammiossa. Siitä vapautuvaa lämpöä käytetään prosessissa sekä raaka-aineen kuivatuksessa.

”Tästä jäävä ylijäävä lämpö siirretään Joensuun kaukolämpöverkkoon.”

Vuoden 2023 lopulla alkanut Joensuun biohiililaitoksen rakentaminen kesti vuoden verran. Kuva: Taaleri Bioteollisuus

Laitos pyrkii käyttämään ensiharvennusrankaa ja muuta puuta, jolle ei ole korkeamman lisäarvon käyttöä, puulajeina ovat mänty ja kuusi. Puuntarve vaihtelee tuotantomäärän mukaan ja 200 000–250 000 kiintokuutioon vuodessa.

Raaka-ainehuoltoa varten on Savon Voiman kanssa perustettu yhteinen puunhankintayhtiö, Itä-Suomen Biomassa oy.

Logistiikkareitti on suunniteltu Joensuusta Haminan satamaan ja eteenpäin mahdollista biohiilen ulkomaille vientiä varten. Joensuun laitos on rakennettu siten, että siellä voidaan tuottaa biohiiltä käytettäväksi myös maanparannusaineena ja kasvualustoissa.

Tiilikainen kuvaa fossiilisen hiilen markkinoita valtaviksi ja monilla yhtiöillä on vakiintuneet tavat ja käytänteet fossiilisen hiilen käytölle. Toiminnan vaihtaminen biohiilelle vaatii toimintatapojen muutoksia, mutta yleensä vain vähäisiä muutoksia laitteistoihin.

”Materiaalien kustannuksissa ei ole suuria eroja kun huomioidaan päästöoikeudet sekä muut erilaiset maksut eri materiaaleille.”

Biohiilellä voidaan korvata fossiilisen hiilen käyttöä niissä teollisissa prosesseissa, joissa hiili on ainoa käytännöllinen vaihtoehto. Sähköistys ja vety voivat ratkaista osan ongelmista, mutta tietyt teolliset prosessit tarvitsevat hiiltä toimiakseen.

”Kivihiilen korvaaminen päästöttömällä ratkaisulla on vaikeaa esimerkiksi teräksen, sementin ja kalkin sekä monen muun teollisen tuotannon prosesseissa,” Tiilikainen luettelee.