Juurikääpäriski piilee taimikon harvennuksessakin – Kysely: Näin moni viittaa kintaalla
Asiantuntijan mukaan esimerkiksi parin sentin paksuisissa kannoissa riski on olemassa.Tilaajalle
Kuusenjuuri- ja männynjuurikääpien itiöitä leviää ilmaan heti, kun pakkasista on päästy. Eteläinen ja keskinen Suomi ovat riskialuetta. Kuva: Kai TirkkonenValtaosa metsänomistajista tiennee, että juurikääpää on torjuttava eteläisen ja keskisen Suomen havupuuhakkuissa. Konehakkuissa näin tehdäänkin automaattisesti. Sen sijaan kaikille ei ole tuttua, että vastaava torjunta olisi hyvä tehdä myös taimikkoa harvennettaessa, jos kuvion rungoista yli puolet on havupuuta.
Metsätuholaki edellyttää riskialueilla torjuntaa halkaisijaltaan yli kymmenen sentin kannoilla. Kuitenkin Metsäkeskuksen oppaassa todetaan, että havupuutaimikoiden harvennuksessa kantojen juurikääpätartunnan riski on olemassa, vaikka kaadettavien puiden tyviläpimitta jää alle viiden sentin. Jos itiöitä on runsaasti liikkeellä, parisenttisetkään kannot eivät ole turvassa.
MT:n verkkosivuillaan tekemän kyselyn mukaan 18 prosenttia vastaajista ei ole kuullutkaan juurikäävän torjunnasta taimikon harvennuksissa. Lisäksi kahdeksan prosenttia kertoo harventavansa taimikoita ympäri vuoden torjuntaa tekemättä.
Lähes puolet harventaa havupuutaimikot asianmukaisesti pakkassääntöjä noudattaen. 15 prosenttia harventaa myös lämpimänä aikana, mutta huolehtii juurikäävän torjunnasta. 12 prosenttia teettää harvennukset ulkopuolisella ja luottaa, että he hoitavat torjunnan. Kyselyyn vastaajia oli kaikkiaan 526.
”Kahden litran ruisku aina käsillä ja kanto kannolta ruiskaistaan pissat.”
Joka kymmenes vastaaja pitää juurikäävän torjuntaa harvennuksessa hankalana lisätyönä. Vaivaa tulee myös työn ajoituksen suunnittelusta.
”Aika haasteelliseksi menee, jos pitää pumppukannun kanssa juosta kantoja maalaamassa. Ymmärrän kyllä ensiharvennuskokoisessa puustossa tämän järkeväksi, mutta pienemmässä puustossa tulee lisäämään kustannuksia ajanmenekin myötä”, yksi vastaaja sanoo ja jatkaa:
”Ihan loogista kyllä, sillä juurikääpäriski on varmasti pienemmissäkin havukannoissa ja poistuman lukumäärän kasvaessa myös alttiiden leikkopintojen ala kasvaa. Itsellä tilanne on kuitenkin se, että silloin on raivattava kun on aikaa.”
Toinen toteaa, että miellyttävien työskentelyolojen kaudet supistuvat. ”Raivauksille ei ole mahdollista itselläni mennä pakkasaikaan”, sanoo kolmas.
”Hakkuissa torjutaan ja ajoitetaan työt talvikauteen. Kesällä teen taimikonhoitoa, eikä risukossa passaa näperrellä, jos meinaan saada jotain aikaiseksi”, neljäs kertoo.
Helpotusta kaipaa Metsässä kulkijakin: ”Voitaisiinko vain todeta, ettei juurikäävän torjuntaa voi taimikoissa tehdä. Risukot lisääntyvät ja taimikonhoito vähenee, jos aletaan asiaa tuijottaa liian tarkasti. Juurikääpää ei pois metsistä saa.”
Useimmat vastaajat suhtautuvat juurikäävän vaaraan vakavasti myös taimikoissa.
”Otetaan huomioon. En halua levittää tautia.”
”Teettää toki lisää työtä, ja käytännön toteutus vähän mietityttää. Juurikääpä on todellinen ongelma täällä kaakossa, ja olen valmis tekemään tämän ponnistuksen.”
”Ei ongelmaa! Käsittelen taimikoissa ja harvennuksissa kaikki kannot Urealla. Kahden litran ruisku aina käsillä ja kanto kannolta "ruiskaistaan pissat". Punaista elintarvikeväriä sekaan, niin käsitellyt kannot erottuvat. Hieman työlästä, mutta aikaa on”, sanoo Ismo Taskinen.
”Hommaan tottuu äkkiä eikä sitä enää juurikaan mieti”, sanailee yksi vastaaja.
”On tärkeätä huomioida mainittu riski. Meillä metsänomistajilla on vastuu Suomen metsien hyvinvoinnista”, muistuttaa Matti Harri.
”Pakko tehdä”, lisää nimetön vastaaja. ”Asia, mikä täytyy vaan hoitaa”, sanoo toinen.
”Hyvähän on tietää, että juurikääpä on ongelma nykyään. Ennen harvennettiin eikä kukaan puhunut juurikäävästä. Myrkkyä pitäisi saada kaikkien metsänomistajien ostaa. Ymmärtääkseni aine on luvanvaraista”, Timpe pohtii.
”Metsäammattilaiset eivät oikein usko minua eivätkä tunne uusia tutkimustuloksia.”
Osa omatoimisista raivaajista kokee vaikeaksi löytää tietoa juurikäävän torjunnasta.
”Periaatteessa hyvä, mutta tietoa joutuu kaivelemaan torjuntamenetelmistä. Käsityönä liian työläs homma, joten jää tekemättä”, nimimerkki Eläkepuuhastelija sanoo.
Joku pitää juurikäävän torjunnan hyötyjä kyseenalaisina: ”Onko todenperäistä näyttöä sen toimivuudesta?”
Torjunta-aineen levitystä helpottavaa tekniikkaa perättiin raivaussahoihin.
Muutama epäili, että ulkopuolisetkaan tekijät eivät välttämättä huolehdi taimikonharvennuksessa juurikäävän torjunnasta.
”Urakoitsijat eivät tunnu välittävän siitä.”
”Hyvä juttu, mutta miten saan metsäammattilaiset tekemään säännösten mukaan... Eivät oikein usko minua eivätkä tunne uusia tutkimustuloksia”, murehtii Nainen 63.
Yksi syytti metsänhoitoyhdistystä hälläväliä-asenteesta.
Metsäkeskuksen opas: Juurikääpätuhojen tunnistaminen ja torjunta
Metsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
