Koivuntaimista voi olla tänä vuonna pulaa, arvioi Taimityllilän toimitusjohtaja Jari Mäntynen. Kuva: Lauri Salminen
Erikoispuiden kysyntä rajussa kasvussa taimitarhalla – kuusta riivaavat taudit saavat kiinnostumaan vaihtoehdoista
Pirkanmaalainen Jussi Haltia hurahti tammenkasvatukseen. Sopivat kasvatusmenetelmät ovat löytyneet kantapään kautta.Tilaajalle
Jussi Haltia suojaa tammentaimet aina suojaverkolla. Kerran taimet jäivät kahdeksi viikoksi ilman suojaa, ja tuholaiset löysivät ne heti. Kuva: Jaana KankaanpääMäntyharjulaisella taimitarhalla metsäpuiden taimet odottelevat vielä istutuskautta lumipeitteen alla, mutta monen puulajin kohdalla taimet on jo myyty loppuun. Erikoispuiden kysyntä on Taimityllilän toimitusjohtajan Jari Mäntysen mukaan suorastaan räjähtänyt viime vuosien aikana.
Esimerkiksi douglaskuusen kysyntä on moninkertaistunut vuosikymmenessä.
”Se on ollut kuriositeetti melkeinpä näihin päiviin saakka, mutta nyt sen kysyntä on lähtenyt rajuun kasvuun.”
Kysyntä ryöpsähtää Mäntylän mukaan nopeasti, kun jokin puulaji on myönteisesti esillä mediassa.
Douglaskuusen taimia yritys tuottaa vuosittain 15 000–20 000, mutta kysyntää olisi enemmällekin.
”Jos vain olisi kotimaista siemenmateriaalia. Siihen se tökkää kaikkein eniten.”
Kiinnostus uusiin puulajikokeiluihin kumpuaa Mäntysen havaintojen mukaan kuusen kasvatuksen lisääntyvistä ongelmista, kuten juuristosienitaudeista ja kaarnakuoriaisista. Yleensä vaihtoehdoksi halutaan kokeilla koivua.
”Koivuntaimen kysyntä on noussut rajusti kuusituhojen seurauksena”, hän sanoo.
Myös 1990-luvun lopulla suuressa suosiossa olleen hybridihaavan kysyntä on taas herännyt. Istutusmääriä tosin rajoittavat niitä tuhoavat hirvet, peurat ja jänikset.
”1990-luvun lopulla niitä istutettiin merkittäviä määriä, mutta sitten se torppasi kuin seinään. Nyt niitä menee taas.”
Espoolaisella Jussi Haltialla on pitkä kokemus erikoispuiden, erityisesti tammen kasvatuksesta Pirkanmaalla. Tänäkin keväänä on tarkoitus istuttaa useampi sata tammentainta täydentämään aiemmin istutettua alaa.
Kiinnostus puulajeja kohtaan on peräisin isältä, joka keräsi tammenterhoja, esikasvatti taimia ja istutti niitä metsään ja pihapiiriin elävöittämään maisemaa. Nykyään Haltia tavoittelee kasvatuksesta myös taloudellista hyötyä.
Talousmetsämielessä hänellä kasvaa myös pieni ala tervaleppää sekä kokeilun ilosta metsälehmusta, pyökkiä ja vuori- ja kynäjalavaa.
Alkusysäyksen kasvatusprojekteille antoi ymmärrys ilmaston lämpenemisestä ja ajatus siitä, että tammet saattaisivat alkaa menestyä Suomessa.
”Uskon, että puille on tulevaisuudessa markkinat. Näen, että kun tammia hoitaa oikein ja ilmasto on leudompi kuin aikaisemmin, niin täällä pystytään muutaman kymmenen vuoden päästä tuottamaan laadukasta tammipuuta.”
Jussi Haltia innostui erikoispuiden kasvattamisesta isänsä innostamana. Nyt ensimmäiset istutustammet tulevat pian 35 vuoden ikään. Kuva: Jaana KankaanpääErikoispuiden taimet ovat monta kertaa kalliimpia kuin kuusen ja männyntaimet, mutta Haltia säästää kustannuksissa kasvattamalla taimet keräämistään terhoista itse. Ensimmäiset istutustammet tulevat pian 35 vuoden ikään.
Viime vuonna istutetulla neljän hehtaarin uudistusalalla kasvoi aiemmin kuusikko, jota vaivasivat juurikääpä ja kirjanpainajat. Haltia istutti tilalle tammea, ja tänä keväänä on tarkoitus istuttaa tammien joukkoon mäntyjä ikään kuin varapääpuulajiksi, jos tammen kasvatus epäonnistuu.
”Koivukin olisi sopinut tällaiselle ravinteikkaalle maalle, mutta se olisi ehkä liian nopeakasvuinen tammen kaveriksi. Mänty on hitaampi lähtemään kasvuun, niin se voisi varjostaa tammen alarunkoja.”
Jussi Haltia säästää istutuskustannuksissa kasvattamalla taimet itse terhoista. Kuva: Jaana KankaanpääErikoisempia puita istutetaan tyypillisesti tavallista pienemmille kohteille, joista kuitenkin halutaan tuottoa. Taimityllilän Mäntysen mukaan vaihtoehtoisia puulajeja istuttavat ovat kiinnostuneita metsän monimuotoisuuden lisäämisestä ja maiseman elävöittämisestä.
Haltiakin neuvoo pitämään istutusalat maltillisina, sillä puiden alkutaival vaatii totuttua enemmän työtä.
”Varmaan sellainen parin hehtaarin laikku vaatii alkuvaiheessa viikon töitä vuodessa. Jos on enemmän hehtaareja, työn määrä kasvaa nopeasti.”
Myös metsäntutkijat ovat suositelleen monipuolistamaan talousmetsien puulajistoa. Parhaat mahdollisuudet taloudellisesti kannattavaan viljelyyn ovat tutkijoiden mukaan tervalepällä, hieskoivulla, siperianlehtikuusella, kontortamännyllä, hybridihaavalla ja douglaskuusella.
Tammet kasvavat parhailla kasvatuspaikoilla. Ne vaativat kuitenkin hoitoa enemmän kuin esimerkiksi kuusi tai mänty. Kuva: Jaana KankaanpääIstutusmäärät ovat toistaiseksi olleet maltillisia, vaikka ovatkin olleet kasvussa. Ruokaviraston mukaan muiden kuin kuusen, männyn ja rauduskoivun osuus taimitarhojen toimittamista taimista vuonna 2023 oli 0,4 prosenttia eli 700 000 tainta.
Kaikkiaan tarhat toimittivat metsänviljelyyn lähes 175 miljoonaa tainta, joista kuusentaimien osuus oli 60 prosenttia, lähes 105 miljoonaa tainta.
Tämän kevään istutuksiin monen puulajin taimet on jo myyty loppuun, mutta perustaimia saa Mäntysen mukaan vielä taimitarhoilta. Paljon kysyttyä koivua voi joutua etsimään tosissaan.
”Koivu on todennäköisesti sellainen, joka loppuu ensimmäisenä.”
Taimityllilällä rauduskoivun taimet myytiin loppuun jo syksyllä. Suuria, puolen metrin–metrin mittaisia taimia, joita suositellaan erityisesti voimakkaasti heinittyville kohteille, ei Mäntysen mukaan tahdo saada enää mistään.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
