Erikoispuusta maksettava hinta kiinnostaa monia metsänomistajia – kauppa vaatii silti paljon omaa aktiivisuutta
Erikoispuiden kasvatus kiinnostaa monia metsänomistajia, mutta erikoispuulle on usein haastavaa saada ostajaa asianmukaiseen hintaan. Sähköinen markkinapaikka aktivoisi metsänomistajia erikoispuiden hyödyntämiseen.Tilaajalle
Visakoivu on arvopuuta, jota myydään kiloittain. Visakoivun koristeelliselle puuainekselle on käyttöä muun muassa puukoissa, kelloissa, koruissa ja keittiövälineissä. Kuva: Jarkko SirkiäErikoispuiksi luetaan monet lehtipuulajit kuten haapa, pihlaja, tervaleppä, tammi, vaahtera sekä visa- ja loimukoivu. Havupuista siperianlehtikuusi on yleisin erikoispuulaji. Myös viljellyt joulukuuset ja koristehavut voi laskea erikoispuiksi.
Erikoispuiden kasvatus on usein työlästä, mutta arvopuusta maksettu hinta kannustaa ahkeroimaan.
Hyvälaatuisen, oksattoman visakoivun markkinahinta on 3–5 euroa kilolta, oksaisen visan alle euron kilolta. Yksi kuutiometri visakoivua painaa noin 930 kiloa, joten huolellisesti hoidetun ja karsitun visakoivikon hehtaarituotto voi nousta korkeaksi.
Ei olekaan ihme, että monia metsänomistajia kiinnostaa – ainakin teoriassa – erikoispuiden kasvatus. Tai jos ei kasvatus, ainakin oman metsän erikoispuiden taloudellinen hyödyntäminen.
Teollisuuspuun hakkuissa erikoispuut jäävät usein hyödyntämättä. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi esimerkiksi haavat jätetään mieluummin pystyyn kuin kuljetetaan kuitu- tai energiapuupinoon. Metsänomistajan pitää itse huolehtia siitä, että erikoispuu menisi arvoiseensa käyttöön.
Suoraan erikoissahalle
Erikoispuukaupan marginaalista asemaa Suomen puuvirroissa kuvastaa se, että teollisuuspuun kokonaiskauppamäärissä erikoispuiden osuus on yhden prosentin luokkaa.
Erikoispuiden kauppaa varten on perustettu Facebookiin Erikoispuupörssi. Siellä käydään kauppaa pienehköistä runkomääristä ja sahatavaraeristä. Sivustolta kannattaa käydä katsomassa ajankohtaista tarjontaa ja hintoja.
Suomeen on perustettu myös erikoispuun välittäjäyrityksiä, kuten Asikkalan Vääksyssä toimiva BellusWood Oy.
Erikoispuukauppoihin voi päästä kiinni ottamalla yhteyttä erikoispuita jalostavaan lähisahaan. Raaseporin Fiskarissa erikoispuista sahataan lautaa ja lankkua oviin, ikkunoihin, lattioihin, paneeleihin ja huonekaluihin.
”Käymme hakemassa melko pieniäkin eriä erikoispuita. Emme kuitenkaan kaada niitä itse. Maksamme erikoispuusta huomattavasti teollisuuspuuta paremman hinnan”, kertoo Fiskarin Laatupuu Oy:n materiaaliostoista vastaava Kari Partanen.
Hän kannustaa metsänomistajia istuttamaan erityisesti visakoivumetsiköitä. Myös lehtikuusen menekki on hänen mukaansa kasvanut.
Visalle on kysyntää
Salon ja Someron seudulla toimivan Metsänhoitoyhdistys Salometsän toiminnanjohtaja Olavi Pitkänen on visakoivun osalta Partasen kanssa samoilla linjoilla.
”Visakoivulla on melko tasainen kysyntä, ja sille saa aina hyvän hinnan. Alueellamme on jonkin verran myös luontaista visakoivukantaa. Kiinnostuneiden kannattaa muistaa, että visakoivuja pitää hoitaa aktiivisesti muun muassa pystykarsinnalla.”
Muiden erikoispuiden kysyntää Pitkänen pitää satunnaisena.
”Tervalepälle ja lehtikuuselle löytyy silloin tällöin kiinnostuneita ostajia. Suurin osa lehtikuusista menee energiapuuksi, koska alueellamme ei ole niille vakiintunutta kysyntää.”
Haapaa kasvaa varsinaissuomalaisissa metsissä paikoitellen runsaasti. Haapa, erityisesti hybridihaapa, ohjautuu lähes aina energiahakkeeksi.
Pitkänen laskee erikoispuuksi myös pylväsmännyt ja järeät männyn tyvitukit. Niille löytyy helposti ostajia.
”Toimihenkilömme kulkevat silmät ja korvat auki ja huomaavat erikoispuut metsäkäynneillään. Kun jollekin erikoispuulajille ilmaantuu kysyntää, he osaavat yhdistää myyjän ja ostajan.”
Pitkänen on sitä mieltä, ettei erikoispuita kannata ainakaan talousmielessä istuttaa isoiksi metsiköiksi. Erikoiset puulajit sopivat mausteeksi tuomaan monimuotoisuutta varman kysynnän valtapuulajien joukkoon.
Kiinnostus kasvanut
Erikoispuiden kasvattajat ovat usein valmiita uhraamaan paljonkin vapaa-ajastaan, jotta he saavat erikoispuumetsikkönsä kukoistamaan.
Kouvolan Elimäellä sijaitseva Arboretum Mustila on lähes pyhiinvaelluskohde monille erikoispuista kiinnostuneille. Arboretumista voi ostaa kymmenien erikoispuulajien taimia.
”Kiinnostus erikoispuihin on selvästi kasvanut. Useimmat ostajat eivät ajattele erikoispuun tulevaa kysyntää tai hintaa, vaan he haluavat terveen, elinvoimaisen ja monimuotoisen metsän”, kertoo Mustilan toiminnanjohtaja Jukka Reinikainen.
Hän kannustaa metsänomistajia vaikkapa vaihtamaan osan tavallisesta metsäkuusesta muihin puulajeihin.
”Lehtikuusi kasvaa Suomessa hyvin ja on erittäin viljelyvarma laji. Siperianlehtikuusesta ja euroopanlehtikuusesta on pitkäaikainen kokemus, ja lehtikuusitukille on markkinoilla myös kysyntää. Suosiotaan kasvattanut douglaskuusi on toinen hyvä vaihtoehto”, Reinikainen luettelee.
Hän on sitä mieltä, että eri puulajeilla saadaan aikaan paremmin riskejä kestävä sekametsä.
”Harvennusvaiheessa voi vielä miettiä, mitä haluaa jättää kasvamaan tukeiksi.”
Suomessa menestyviä jaloja lehtipuita Reinikainen pitää hyvinä vaihtoehtoina metsän monipuolistamiseen.
”Lehtipuilla on paljon muitakin arvoja kuin vain puuaineksen arvo. Jos taas metsänomistaja haluaa kasvattaa erikoislehtipuista laatutukkia, se toki vaatii häneltä erityistä aktiivisuutta.”
Artikkeli on julkaistu Aarteessa 8/2024.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
