
Lähes puolet metsärahastojen omistamista metsistä on jo ulkomaisten toimijoiden hallussa. Luonnonvarakeskuksen tekemän selvityksen perusteella rahastoyhtiöiden metsätulot jäävät joissain tapauksissa Suomessa jopa kokonaan verottamatta.
"Kansainvälisellä rahalla ei ole isänmaata. Metsien omistuksella voi olla myös turvallisuuspoliittista merkitystä", muistutti MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen metsäiltamissa 10. elokuuta.
Suomi ikääntyy vauhdilla. Liian monella metsänomistajalla jää sukupolvenvaihdos tekemättä, kun perilliset asuvat kaukana, eikä kiinnostusta metsäomaisuuden hoitoon aina ole. Kuoleman jälkeen muodostuva perikunta joutuu maksamaan isot perintöverot. Näissä tapauksissa yhä useampi tila pannaan myyntiin, ja ne päätyvät yhä useammin metsärahaston omistukseen.
"Näin ei tarvitsisi olla. Isänmaallisempi vaihtoehto on tilan liittäminen yhteismetsään", totesi Tiirola tiedotteen mukaan.
"Yhteismetsään liittymällä vapautuu metsänhoidon ja hallinnoinnin taakasta, kuten tilan myynnistä, jossa myynnistä saatava tulo on kertaluonteinen, kun taas yhteismetsästä tuloa saa vuosittain ja samalla omaisuuden arvo kasvaa hyvän metsänhoidon myötä", Tiirola vertasi.
Laajenemisesta kiinnostuneita yhteismetsiä on eri puolelta Suomea.
"Omasta metsänhoitoyhdistyksestä näistä vaihtoehdoista kannattaa kysellä tarkemmin", Tiirola evästi.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
