Puiden tupsulatvaisuus on merkki boorin puutoksesta. Se on tyypillinen ongelma pellolle istutetuissa puissa. Kuva: Timo Heikkala
Metsitystuen ensimmäisiä hoitopalkkioita maksetaan nyt – tukea voi hakea vielä vuoden loppuun asti
Metsitystuki kannustaa maanomistajia istuttamaan taimia joutoalueille. Tuki lakkautetaan vuoden 2023 lopussa.TilaajalleHaapavesi
Tukea kannattaa hakea, jos omistaa metsitystuen edellytykset täyttävää maata. Tukijärjestelmä päättyy vuoden lopussa, eikä vastaavaa järjestelmää toistaiseksi ole tiedossa. Liisa Kumpumäki ja Pauli Juntunen tarkastelivat kaksi vuotta sitten metsitettyä peltoa Haapavedellä. Kuva: Timo HeikkalaJoutoalueiden metsitystuen alkuvaiheessa metsitetyt kohteet ovat saavuttaneet ensimmäisen hoitopalkkiovaiheen.
Hoitopalkkiot maksetaan kahden ja kahdeksan vuoden kuluttua metsittämisestä.
”Metsäkeskuksen viranomaispuoli valvoo jälkihoitoa ja palkkio voi jäädä saamatta, jos töitä ei ole tehty”, sanoo Suomen metsäkeskuksen projektipäällikkö Pauli Juntunen. Juntunen toimii metsäkeskuksen Metsitystaito-tiedonvälityshakkeessa.
Hoitopalkkio on 900 euroa hehtaarilta. Se maksetaan kahdessa 450 euron erässä.
Metsitetyn alueen jälkihoito on tärkeää, sillä etenkin entisillä pelloilla heinänkasvu voi pahimmillaan tukahduttaa puiden taimet. Jos taimet on istutettu keväällä, heinäntorjunta tulee aloittaa ensimmäisen kesän loppupuolella ja sitä pitää jatkaa 3–4 vuotta riippuen siitä, miten hyvin taimet ovat kasvaneet, Juntunen kertoo.
”Metsitetyillä alueilla esiintyy usein boorinpuutosta. Mikäli taimikossa ilmenee tupsulatvaisuutta, on syytä toteuttaa boorilannoitus.”
”Kun heinätorjunnasta on päästy ohitse, puolentoista metrin korkuisessa taimikossa tarvittaessa pitää tehdä varhaisperkaus, jos sinne on tullut luontaisesti vaikka paljon pajukkoa tai lehtipuun vesaa. Sitten on vielä taimikon harvennus 4–5 metrin taimikossa”, Juntunen sanoo.
Haapavetinen Liisa Kumpumäki metsitti vanhan pellon vuoden 2021 toukokuussa. Hän on sen jälkeen tehnyt jälkihoitotöitä, kuten heinäntorjuntaa.
”Keväällä kävin liian innokkaasti polkemassa heinää, niin piti mennä vielä kesällä uudestaan”, Kumpumäki kertoo. Ilman heinäntorjuntaa kuusentaimet jäisivät ihmisen mittaisten maitohorsmien alle.
Kumpumäki ei ole saanut kohteeseen metsitystukea, sillä pelkolohkojen välissä kasvaa pajua. Tuen tarkoitus on edistää alueen hiilensidontaa, ja pellon laidassa kasvava paju sitoo jo hiiltä, mikä estää tukikelpoisuuden.
Se ei kuitenkaan haittaa, sillä Kumpumäki metsitti 0,9 hehtaarin peltoalueen omasta tahdostaan.
”Vanhempani jättivät tämän minulle perinnöksi. He olivat toivoneet, että pelto metsitettäisiin.”
Liisa Kumpumäki metsitti pellon kaksi vuotta sitten. Kuva: Timo HeikkalaMetsitystuki on tarkoitettu niin sanottujen joutoalueiden metsitykseen. Joutoalue tarkoittaa esimerkiksi maatalouskäytön ulkopuolelle jääneitä peltolohkoja ja entisiä turvemaita. Tukea ei myönnetä metsämaalle.
”Metsitystukea on haettu kaikkiaan 9 800 hehtaarille ja 2 700 kappaletta. Hyväksytty pinta-ala 5 300 hehtaaria ja hylätty pinta-ala 4 500 hehtaaria”, kertoo metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen.
”Metsäkeskus on tarkastanut metsityshankkeita ennen hoitopalkkioiden maksua varmistuakseen siitä, että metsitysvelvoitteesta huolehditaan. Näiden tarkastusten mukaan metsitysvelvoitteesta ollaan huolehdittu varsin hyvin. Yksittäisillä hankkeille on jouduttu antamaan korjauskehotus heinäntorjunnan sekä varhaisperkauksen osalta.”
Metsitystuen myöntämisen edellytykset
Alue on yhtenäinen, vähintään puolen hehtaarin kokoinen ja keskimäärin 20 metriä leveä.
Alue on luontaisesti ja vesitaloudeltaan metsänkasvatukseen sopiva.
Alueella ei ole aloitettu metsityksen toimenpiteitä ennen kuin päätös metsitystuen hakemuksesta on tehty.
Saman alueen metsittämiseksi ei ole aiemmin myönnetty rahoitusta eikä metsittämiseen haeta samaan aikaan muuta julkista tai yksityistä rahoitusta.
Kaavamerkinnät tai -määräykset, luonnon monimuotoisuuteen liittyvät seikat tai maisemansuojelu eivät estä metsitystä.
Metsitystukea on mahdollista hakea maatalouskäytöstä poistetulle maalle, jos alueelle ei ole haettu maatalouden tukia vuoden 2019 jälkeen.
Taimia kannattaa istuttaa pellolle tiheämmin kuin metsämaalle, sillä kasvuolosuhteet ovat pellolla usein hankalampia. Kuva: Timo HeikkalaMetsitystoimenpiteet voi aloittaa, kun on saanut metsäkeskukselta myönteisen tukipäätöksen. Maanpinta tulee käsitellä alueelle sopivalla menetelmällä ja pintakasvillisuuden torjunta tehdä tilanteen mukaan.
Uuden hallitusohjelman myötä metsitystuki ei saanut enää jatkoa, vaan sitä koskeva laki on määräaikainen ja voimassa vuosina 2021–2023. Laki päättyy 31.12.2023.
”Hakemuksia voi jättää vuoden loppuun asti”, Jussi Pirkonen vinkkaa.
Metsitystukihakemusten on oltava metsäkeskuksessa 31.12.2023 mennessä. Päätökset tuettavista hankkeista tehdään 30.6.2024 mennessä. Aikaa työn toteuttamiselle on hakemuksen hyväksymisestä seuraavan toisen kalenterivuoden loppuun.
Tukea kannattaa hakea, jos omistaa metsitystuen edellytykset täyttävää maata. Vastaavaa tukijärjestelmää ei toistaiseksi ole tiedossa.
Alkuvaiheen kustannuskorvaus on 1 500 euroa hehtaarille kivennäismailla ja 2 000 euroa hehtaarille turvemailla. Sen lisäksi tehdystä jälkihoidosta riippuvainen hoitopalkkio maksetaan kahden ja kahdeksan vuoden kuluttua.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
