Kari Markkanen kertoo, että voimalinjaa urakoiva Eltel tarjosi kahdeksan kilometrin tielle korvaukseksi kahden vuoden ajoista muutamaa kasettikuormaa soraa. Kuva: Petteri Kivimäki
Video: Joukko tiekuntia tuohtui voimalinjan rakennustyömaan raskaista kuljetuksista – korvauksista ei ole päästy sopuun
Valtakunnallisen sähkölinjan betonikuljetukset jyräävät osaa yksityisteistä ilman sopimusta käyttökorvauksista.Tilaajalle
Pieksämäellä rakennetaan mittavaa voimajohtoa, jonka työmaa on vaatinut eräänkin betonikuljetuksen. Kiviniemen tiekunnan puheenjohtaja (oikeassa reunassa) on seurannut rallia harmistuneena. Lisäliikenteen korvauksista ei ole päästy sopuun. Kuva: Petteri KivimäkiNeljä pieksämäkeläistä tiekuntaa kokee tulleensa väärinkohdelluiksi valtakunnallisen voimajohdon rakentamiseen liittyen. Rakentajana toimiva Eltel Networks Oy ei ole tehnyt sopimuksia näiden teiden käytöstä, vaikka yksityistielaki siihen velvoittaa.
”Harmia ovat aiheuttaneet betonikuljetukset, jotka rasittavat alueen yksityisteitä. Osakkaat havaitsivat lokakuussa 2024, että teillä kuljetettiin betonia ilman lupaa”, kolmea tiekuntaa edustava Teuvo Pitkänen kertoo.
Tiekuntien osakas Timo Savolainen vahvistaa kertomuksen.
”Ihmettelimme, kun syksyllä alkoi mennä betoniautoja muutaman hoitokunnan teillä. Menin kysymään, että mitäs täällä tapahtuu, kun kolme betoniautoa ajoi peräkkäin kelirikkoaikana.”
”Kuljettajat sanoivat, että heillä on oikeus ajaa. Sanoin, että tiellä ei kuljeta ennen kuin oikeudet selviävät”, Savolainen kertoo.
”Ymmärrän täysin ärtymyksen. Vahinkojakin kuitenkin sattuu.” Mikko Kuoppala
Pieksämäellä rakennetaan uutta voimajohtoa Fingridin Järvilinjan vahvistamiseksi. Vaalasta Joroisiin kulkevan linjan työmaalla on mittaa 291 kilometriä. Sähkölinjaa rakennettaessa tarvikkeita ja koneita joudutaan ajamaan yksityisteitä pitkin. Eltel urakoi välejä Kuopiosta Joroisiin ja Kajaanista Iisalmeen.
”Yksityistiet ovat yksityistielain mukaan osakkaidensa omaisuutta. Mainittua hanketta ei voida pitää satunnaisena tienkäyttönä, vaan siitä pitää lain mukaan sopia tiekunnan kanssa etukäteen”, Pitkänen huomauttaa.
Luvanvaraisen tien käyttö on lain mukaan korvattava käyttömaksulla, jollei muuta sovita.
Fingridiltä vanhempi asiantuntija Mikko Kuoppala lupaa selvitellä asiaa. Ilmenee, että Savolaisen tiekunnan kohdalla on käynyt vahinko eli tietä on käytetty ilman sopimusta.
”Ymmärrän täysin ärtymyksen tästä. Vahinkojakin kuitenkin sattuu, ja näitä on vain tämä yksi. Urakoitsijat pyrkivät noudattamaan menettelyämme, että ottavat yhteyttä kaikkiin tiekuntiin”, Kuoppala kertoo.
Savolainen ihmettelee Kuoppalan väitettä, että heidän tiekuntansa olisi ollut Eltelille poikkeustapaus.
”Tässä on nyt keskusteluissa ollut ainakin viisi eri tiekuntaa eikä minkään niistä kanssa ollut sovittu yhtään mitään etukäteen – päinvastoin kuin linjanrakennusta koskevassa tiedotustilaisuudessa maalailtiin”, Savolainen kritisoi.
Mainitut pieksämäkeläiset tiekunnat ovat yrittäneet saada sopimusta tien käytöstä ja sen korvaamisesta. Yksi sopimus syntyikin, mutta Eltel purki sen myöhemmin. Yhden sopimuksista Eltel allekirjoitti tämän jutun teon aikana.
”Allekirjoitetussa sopimuksessa käyttökorvaus oli tiekunnan pyytämä ja käyttämä 40 senttiä tonnikilometriltä sulan maan aikana ja talvella 20 senttiä”, Savolainen kertoo.
”Nämä summat ovat olleet vuosikausia käytössä ulkopuolisilta meidän tiekunnissa, ja käsitykseni mukaan vastaavat tiekuntien yleistä tasoa ulkopuolisten käyttäjien osalta. Lisäksi Elteliltä pyydetyt korvaukset ovat puutavarakuljetuksia pienemmät.”
Markkanen puolestaan kertoo, että Elteliltä pyydetään samanlaista korvausta kuin tiekunnan suurin metsänomistaja maksaa vuodessa.
”Kuitenkin Eltelin liikenne jo tänä syksynä on ollut suurempi kuin metsänomistajan usean vuoden aikana yhteensä.”
”Kun pyytää kohtuullista korvausta, vastaus on, ettei sellaista ole laskettu budjetteihin.” Kari Markkanen
Kuoppala tähdentää, ettei Eltel ole kieltäytynyt korvaamasta teiden käyttöä, mutta että yhtiö on pitänyt korvausta liian suurena ja pyytänyt tiekunnilta selvitystä siitä, miten pyydetty korvaus vertautuu tiekuntien muiden osakkaiden maksuihin. Kuoppalan mukaan kaikki tiekunnat eivät ole vielä tällaista selvitystä toimittaneet.
”Väliaikaisten tienkäyttäjien maksu ei voi olla olennaisesti suurempi kuin vakituisten. 10–20 prosenttia ehkä, mutta 40 senttiä kuulostaa isolta, ja siksi Eltel on pyytänyt tiekunnilta lisäselvitystä maksun määräytymisestä.”
”Tien käyttöä tiekunta ei voi kieltää, sillä sen oikeuttaa hankkeeseen valtioneuvostolta saatu lunastuslupapäätös”, Kuoppala huomauttaa.
Perälautana mahdollisessa kiistassa on, että tiekunta tuo käyttömaksua koskevan vaatimuksensa lunastustoimitukseen, joka käydään rakentamisen jälkeen.
Fingrid edellyttää, että tienkäyttösopimukset tehdään kirjallisesti. Suullisia sopimuksia ei hyväksytä.
Yksityistiet ovat osakkaidensa omaisuutta. Niiden käyttöä säätelee yksityistielaki. Kuva: Petteri KivimäkiKäyttökorvaus kattaa vain tien käytön. Jos raskas ajoneuvo rikkoo tien, se joutuu omalla kustannuksellaan korjaamaan sen. Yhdellä Pieksämäen Jäppilän tiekunnalla on ollut hankaluuksia työmaakuljetusten aiheuttamista vaurioista.
”Syksyllä oli pintakelirikko vesisateen takia. Laitoin tielle virallisen kymmenen tonnin painorajoituksen. Se ei merkinnyt kuljettajille mitään. He vain ajoivat ja polkivat tien runkoa syville montuille”, neljännen tiekunnan osakas Kari Markkanen kertoo.
Eltelin käsityksen mukaan ”painorajoitusmerkki lisättiin tiekunnan toimesta jälkikäteen”.
Markkasen mukaan Eltel tarjoaa tien käytöstä olematonta korvausta.
”He eivät maksaisi mielellään mitään rahana, vaan tarjoavat hirveästä trafiikista sorakorvausta. Kahdeksan kilometrin mittaiselle tielle luvattiin muutama kasettikuorma soraa siitä, että ajavat tietä kaksi vuotta.”
”Kun pyytää kohtuullista korvausta, vastaus on, ettei sellaista ole laskettu budjetteihin.”
Järvilinjan vahvistaminen
Kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj rakennuttaa uutta voimajohtoa Vaalan ja Joroisten välille niin sanotun Järvilinjan vahvistamiseksi.
Voimajohdon pituus on 291 kilometriä ja se sijoittuu Vaalan, Kajaanin, Sonkajärven, Vieremän, Iisalmen, Lapinlahden, Siilinjärven, Kuopion, Suonenjoen, Leppävirran, Pieksämäen ja Joroisten kuntien alueelle.
Uusi 400+110 kilovoltin voimajohto tulee pääsääntöisesti nykyisten voimajohtojen rinnalle.
Järvilinjaa vahvistamalla lisätään sähkönsiirtokapasiteettia, mikä mahdollistaa uusia tuuli- ja ydinvoimahankkeita sekä tehostaa Suomen ja Ruotsin välistä sähkönsiirtoa.
Linjaa rakennetaan vuosina 2023–2026.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
