Puun hintojen nousun myötä myös hankintalisä on noussut – omatoiminen hakkuu voi kiinnostaa metsänomistajaa etenkin ensiharvennuksissa

Puukauppaa käydään kahdella tavalla: pysty- ja hankintakauppana. Noin 90 prosenttia puusta myydään pystykauppana. Siinä metsänomistaja myy puiden ostajalle hakkuuoikeuden sovitulle alalle, ja myydystä puusta maksetaan metsänomistajalle niin sanottua kantohintaa. Pystykaupassa puun ostaja vastaa puiden kaatamisesta ja kuljettamisesta tienvarteen.

Viime vuosikymmeninä yhä harvinaisemmaksi käyneessä hankintakaupassa metsänomistaja myy puun ostajalle kuljetuskelpoisen tien varteen määräaikaan mennessä pinotut puut. Puusta maksettua hintaa kutsutaan tällöin hankinta­hinnaksi.

Metsänomistaja voi hoitaa hakkuun ja lähikuljetuksen itse tai teettää sen kokonaan tai osittain esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksellä tai metsäpalveluyrittäjällä. Koska metsänomistaja vastaa itse puiden kaatamisesta ja kuljettamisesta tien varteen, puun ostaja maksaa hankintakauppapuusta yleensä parempaa kuutiohintaa kuin pystykauppapuusta.

Kanto- ja hankintahinnan välistä hinnaneroa kutsutaan hankintalisäksi. Viime vuosina se on hieman kasvanut. Tosin tukkivaltaisissa päätehakkuissa hankintalisä saattaa olla mitätön tai negatiivinen.

Puut voi kaataa moottorisahalla, mutta hankintahakkaaja tarvitsee koneita myös puiden kuljetukseen, esimerkiksi traktorin sekä kuormaimella varustetun metsäperäkärryn.

Osalla metsänomistajista on omaa konekalustoa puun korjuuseen. Maatiloilla puuta on perinteisesti korjattu omin konein. Konekustannukset jäävät maltillisiksi, jos samaa traktoria ja muita koneita käytetään sekä maatalous- että metsätöissä.

Puun korjuuseen ja kuljetukseen on tarjolla myös traktoria pienempiä koneita, esimerkiksi mönkijöitä peräkärryineen. Niiden vähäinen teho ja pieni koko asettavat kuitenkin rajoituksia puun tehokkaalle korjuulle.

Metsäkuljetukseen on tarjolla myös metsätyöhön tarkoitettuja pienikokoisia kuormatraktoreita. Myös harvestereita eli hakkuukoneita on tarjolla omatoimiselle puunkorjaajalle, mutta niiden hinta on käytettynäkin niin korkea, että käyttötunteja pitäisi saada joka vuodelle runsaasti.

Työtehoseura selvittää joka toinen vuosi konetyön kustannukset ja konetöistä keskimäärin laskutetut hinnat.

Vuonna 2022 puunhakkuun keskimääräinen urakointihinta oli 15 euroa kuutiolta. Puiden lähikuljetuksen hinta oli keskimäärin seitsemän euroa kuutiolta. Ulkopuoliselta ostettu puun kaataminen ja kuljetus maksoi siten yhteensä 22 euroa kuutiometriltä.

Kuusikuidulle maksettiin vuonna 2022 ensiharvennuksissa keskimäärin 22,25 euron hankintalisä kuutiometrille. Kakkosharvennuksessa kuusikuidulle maksettu hankintalisä oli 19 euroa.

Vuoden 2024 metsäurakointihinnat eivät ole vielä selvillä, mutta ne ovat varmasti nousseet kahden vuoden takaisesta.

Verohallinnon ohjeistus oman hankintatyön arvosta tarjoaa vahvistusta Työtehoseuran urakkahintatilastoille. Verohallinto ohjeistaa kuusikuitupuun hankintatyön arvoksi viime vuodelta 22,31 euroa kuutiolta sisältäen puiden kaadon ja kuljetuksen.

Omaa puunkorjuuta suunnittelevan on laskettava korjuutyöhön käytettävien koneiden käyttö- ja pääomakulut. Esimerkiksi traktorivetoisten metsäperäkärryjen arvonlisäverottomat hinnat lähtevät 10 000 eurosta ylöspäin. Metsäperäkärryyn tarvitaan lisäksi kuormain, joka maksaa saman verran.

Kustannuslaskennassa voi käyttää avuksi Työtehoseuran TTS-Kone-kustannuslaskuria, joka ottaa huomioon myös polttoaine-, huolto- ja vakuutuskustannukset.

Hankintahakkuita harkitsevan pitää pohtia etukäteen myös oman ajan riittävyys ja laskea konekustannuksen lisäksi työvoimakustannus.

Metsurin tuntipalkka on 12–15 euroa, ja ulkopuoliselta yritykseltä metsurityötä voi ostaa noin 50 euron tuntihintaan. Metsänomistajan pitää päättää, mikä riittää hänen omaksi palkakseen.

Omatoimisen korjuun hyvä puoli on se, että metsänomistaja pystyy vaikuttamaan korjuutyön jälkeen. Itse tehden saa sellaista laatua kuin haluaa.

Jos ensiharvennuksen tekee moottorisahatyönä, saa taloudellisen hyödyn lisäksi hyötyliikuntaa. Sitäkin moni arvostaa.

Omatoimisen puunkorjaajan pitää tehdä metsänkäyttöilmoitus Suomen metsäkeskukselle.

Touko- ja marraskuun välisissä havupuiden hakkuissa metsänomistajan pitää muistaa myös kantokäsittely ja suorittaa verkossa suppea kasvinsuojelututkinto, jotta saa luvan ostaa tarvittavan torjunta-aineen.

Artikkeli on julkaistu Aarteessa 1/2025.