Etelässä on syöty hakkuusäästöjä ‒ Kaakkois-Suomessa kolistellaan kestävän metsänkäytön rajoja

Metsänkäyttöilmoitusten perusteella uudistushakkuiden määrä on lähes tapissa. Hakkuita on mahdollista vielä lisätä pohjoisessa, mutta Kaakkois-Suomessa on jo syöty vanhoja säästöjä.

Metsäkeskuksen metsävaratiedon mukaisia uudistushakkuita olisi voinut viime vuonna tehdä noin 132 000 hehtaarilla. Metsänkäyttöilmoitusten perusteella niitä suunniteltiin 124 000 hehtaarille. Kasvunvaraa jäi siten 6 prosenttia.

”Päätehakkuiden osalta joissain maakunnissa kolistellaan rajoja. On kuitenkin huomattava, että metsänkäyttöilmoitusten luvuissa voi olla joitain päällekkäisyyksiä ja toisaalta osa ilmoitetuista hakkuista voi jäädä toteutumatta”, selittää johtaja Ari Eini Metsäkeskuksesta.

Päätehakkuita on tehty runsaasti etenkin Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Satakunnassa ja Pohjanmaalla.

Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa uudistushakkuita tehtiin noin 30 prosenttia metsävaratiedosta laskettua vuotuista hakkuumahdollisuutta enemmän. Kovat hakkuut ovat jatkuneet noissa maakunnissa jo jonkin aikaa.

Einin mukaan Kaakkois-Suomessa hakkuita kiihdyttävät puun kysynnän lisäksi vanhojen kuusikoiden hyönteistuhot. Vanhoja kuusikoita tuhoavat kirjanpainajat ovat hyötyneet ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista pitkistä ja lämpöisistä keskistä.

Kirjainpainajien iskiessä ainut keino on hakata puut nopeasti ennen kuin ne menettävät arvonsa.

Kuusikoiden kirjanpainajatuhot ovat lisänneet hakkuita Kaakkois-Suomessa. Kuva: Sanne Katainen

Hehtaareissa laskettuna eniten eli noin 15 000 hehtaaria uudistushakkuita ilmoitettiin Pohjois-Pohjanmaalla. Siellä uudistushakkuiden määrä vastasi lähes yksi yhteen metsävaratiedon perusteella laskettuja hakkuumahdollisuuksia.

Suurimmat järeiden metsien käyttämättömät hakkuumahdollisuudet muhivat Lapissa. Myös Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Keski-Suomessa jäi metsävaratiedon perusteella uudistuskelpoista metsää pystyyn.

Uudistushakkuiden keskimääräinen pinta-ala pysyi viime vuonna 1,5 hehtaarissa. Luku on pieni, mutta siinä oli luonnollisesti suurta maakunnallista vaihtelua. Aukot kasvoivat pohjoista kohti siirryttäessä.

Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa aukot jäivät keskimäärin vähän reiluun hehtaariin. Kainuussa uudistushakkuiden keskimääräinen pinta-ala oli kaksi ja Lapissa noin kolme hehtaaria.

Perinteisen metsänkäsittelyn vaihtoehtona käytetty metsän jatkuva kasvatus on jäänyt vähäiseksi. Niiden osuus metsänkäyttöilmoitusten perusteella jäi viime vuonna 2,5 prosenttiin.

Luvuissa ovat mukana kaikkien omistajaryhmien hakkuut.

Hakkuut liittyvät metsäteollisuuden puuntarpeeseen. Viime vuonna raakapuun käyttö putosi 75,4 miljoonaan kuutiometriin.

Metsäteollisuuden osuus puunkäytöstä oli noin 61 miljoonaa kuutiota. Tästä kotimaista oli 57,8 miljoonaa kuutiometriä ja tuontipuuta 3,3 miljoonaa kuutiometriä.

Energiaksi puuta poltettiin 14,2 miljoonaa kuutiometriä, missä kasvua oli 6 prosenttia. Lämpö- ja voimalaitoksissa tästä määrästä käytettiin 7,7 miljoonaa kuutiometriä ja loput polttopuuna pientaloissa ja maatiloilla.

Suurimmillaan puunkäyttö on ollut yli 80 miljoonaa kuutiometriä. Viimeksi niin oli vuonna 2021.