Ihmiset jättivät yhä enemmän jälkensä maisemaan esiteollisella ajalla. Kuva: Márton Zsoldos
Tutkimus kumoaa myytin: Euroopassa ei ollutkaan tiheitä metsiä ennen esiteollista aikaa
Tiheät metsät ovatkin uuden tutkimuksen mukaan suhteellisen nykyaikainen ilmiö Euroopassa.Tilaajalle
Euroopan maisema hieman 100 000 - 10 000 vuotta sitten. Suuret kasvinsyöjät hallitsivat maisemaa ja jättivät siihen jälkensä. Kuva: Márton ZsoldosYli 20 miljoonan vuoden ajan Euroopan maisema on ollut nykyistä monimuotoisempi. Maisema on koostunut ruohoalueista, pensaista ja enemmän tai vähemmän avoimista metsistä ja niityistä.
Tämä on uuden Euroopan kasvillisuuden historiaa käsittelevän tutkimuksen johtopäätös. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että luonnon näkökulmasta tiheät metsät ovat hyvin uusi ilmiö.
Tutkimuksessa havaittiin, että Euroopan ekosysteemeistä puuttuvat nykyään suuret villit kasvinsyöjät, jotka eivät ainoastaan muokanneet maisemaa, vaan myös ylläpitivät sen monimuotoisuutta miljoonien vuosien ajan. Norsut, villimammutit, villihevoset, biisonit ja muut suuret kasvinsyöjät pitivät maiseman avoimena. Dramaattisin muutos on tapahtunut pääosin viimeisen sadan vuoden aikana.
”Tutkimus osoittaa, että nykyiset metsänistutuskäytännöt ovat väärällä uralla. Tämä ei ole ainoastaan haitallista luonnon monimuotoisuudelle, vaan se on myös suorassa ristiriidassa sen ekosysteemin kanssa, jossa Euroopan lajit ovat kehittyneet miljoonien vuosien aikana”, sanoo tutkimuksen vanhempi kirjoittaja, professori Jens-Christian Svenning Århusin yliopiston biologian laitokselta.
Uusi tutkimus ottaa merkittävän askeleen aiempia tutkimuksia pidemmälle. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet suhteellisen tuoreisiin tietoihin. Nyt tutkijat ovat koonneet kaikki saatavilla olevat paleoekologiset todisteet pidemmältä ajalta. Tutkimus kattaa ajanjakson mioseenikaudesta, joka alkoi noin 23 miljoonaa vuotta sitten, aina esiteolliseen aikaan saakka.
Tutkimus perustuu laajaan synteesiin toisistaan riippumattomista aineistoista. Tutkijat tarkastelivat viimeiset 23 miljoonaa vuotta kattavia paleoekologisia tutkimuksia ja yhdistivät niitä lähteisiin. Näihin kuuluivat siitepölytiedot, kasvien makrofossiilit, muinaisten tulipalojen hiilihiukkaset, kasvinsyöjien hampaiden ja luiden stabiilien isotooppien analyysit, fossiilisten hyönteisten ja nisäkkäiden sekä sedimenteissä säilyneen muinaisen ympäristön DNA:t.
Euroopan menneisyys oli monimuotoisempi ja voimakkaammin suurten eläinten muokkaama kuin olemme pitkään olettaneet.
Tulokset kyseenalaistavat sen, että tiiviit metsät olisivat olleet Euroopan hallitseva luonnollinen kasvillisuustyyppi. Siitä tuli hallitseva vasta kun suuret kasvinsyöjät vähenivät. Tämä viittaa tutkijoiden mukaan siihen, että nykyaikaiselle luonnonsuojelukäytännölle ominainen jako metsään ja avoimiin elinympäristöihin on nykyaikainen keksintö.
Jos ennallistamisen tavoitteena on palauttaa ekosysteemit alkuperäiseen muotoonsa, yhtenäiset, tiheät metsät eivät ole ratkaisu. Tutkijoiden mukaan tulokset ovat mielenkiintoisia aikana, jolloin metsiä varjellaan ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja luonnon monimuotoisuuden nimissä. Ennallistamistoimissa tulisi heidän mukaansa painottaa enemmän metsän ja avointen elinympäristöjen mosaiikkimaisuuden luomista ja ylläpitämistä. Tämän vuoksi suurten kasvissyöjien palauttamisen ekosyysteemiin tulisi yksi ennallistamisen kulmakivistä.
Aarhusin yliopiston johtama uusi tutkimus on juuri julkaistu Biological Conservation -lehdessä.
Lähteet: Phys och Biological Conservation
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
