Poronhoitajat kyllästyneitä kasvaviin petovahinkoihin – ”Nyt on aika ottaa asia vihdoin tosissaan”

Suurpetojen määrä on kasvanut viime vuosien aikana poronhoitoalueella. Kasvavien petokantojen seurauksena myös niiden aiheuttamat vahingot porotaloudelle ovat kasvaneet. Eniten vahinkoja aiheuttavat ahmat ja sudet. Erityisesti itärajalla petopaine on tällä hetkellä poikkeuksellisen kova.

”Tämä ei ole mikään uusi asia, petovahingot ovat jo pitkään ollut tapetilla, mutta nyt tilanne alkaa olla jo se, että koko poronhoito on uhattuna joissakin paliskunnissa petovahinkojen takia. Nyt on vihdoin aika ottaa asia tosissaan. Tilanne on vielä ratkaistavissa, jos on tahtotila oikea”, sanoo Porotuottajat ry:n puheenjohtaja Juha Kujala.

Vahingot ovat suuria, sillä suurpedot tappavat vuosittain 25 000–35 000 poroa. Arvioiden mukaan vain 20 prosenttia petojen tappamista poroista löydetään. Sulan maan aikana erityisesti vasoja katoaa petojen suihin.

Pahimmilla vahinkoalueilla se on johtanut lihanmyynnin määrän romahtamiseen.

Porotuottajat vaativat nyt ministeriötä perustamaan työryhmän, joka pureutuu poronhoitoalueen peto-ongelmiin kestävällä tavalla. Porotuottajien mukaan muutoksia on saatava aikaan, jotta elinkeinoa voidaan harjoittaa myös tulevaisuudessa.

”Työryhmän kautta voidaan selvittää asioita ja ongelmia ja hakea ratkaisuja. Tähän mennessä on tullut vain pienempiä myönnytyksiä. Ne on vain laastareita, vaikka pitäisi hoitaa isompaa ongelmaa”, Kujala sanoo ja muistuttaa, että vahingot ovat kasvussa, eikä käännettä parempaan ole näkyvissä.

Kujala ottaa esimerkiksi sen, että jo useana vuonna on jouduttu ottamaan käyttöön lisätalousarvio, jotta petovahingot saadaan maksuun. Petokorvaukset olisi Kujalan mukaan saatava kerralla maksuun, jotta lisätalousarvioon ei tarvitse turvautua vuosittain.

”Tämä tehdään joka vuosi, vaikka vahinkojen laajuus on hyvin tiedossa. Vaikka vahingot on saatu maksettua, se tarkoittaa poronomistajille käytännössä sitä, että he joutuvat odottelemaan korvauksia 1,5 vuotta.”

Esimerkiksi vuonna 2024 korvauksia myönnettiin 8,93 miljoonaa euroa. Summa sisältää vain Ruokaviraston maksamat korvaukset. MMM:n päätöksellä keväällä 2025 maksettiin vain 67 prosenttia myönnetystä summasta, koska valtion talousarviossa varattu määräraha ei riittänyt korvausten maksamiseen täysimääräisesti. Loput saadaan lisätalousarvion kautta.

Ratkaisuksi vaikeaan tilanteeseen ehdotetaan myös petokantojen leikkaamista, sillä vain tällä tavalla vahinkojen määrää voidaan vähentää. Poikkeuslupapyyntiä poronhoitoalueella tulee poronhoitajien mukaan myös järkeistää: ennaltaehkäisevät luvat on otettava käytäntöön ja pyyntikustannukset poronhoitajille on korvattava.

”Poronhoitajista on tullut tietyillä alueilla pedonpyytäjiä. Se ei ole sitä, mitä haluamme tehdä, vaan haluamme olla poroelinkeinon harjoittajia”, Juha Kujala kuvailee.

Torstaina 5. helmikuuta eduskuntatalolla on tarkoitus järjestää mielenilmaus, jonka tavoitteena oli havainnollistaa päättäjille, millainen ahdinko elinkeinossa suurpetojen suhteen vallitsee. Mielenilmauksen järjestivät Porotuottajat ry sekä Poronomistajien oma kriisityöryhmä.